Keskustelu kehitysvammaisten oikeudesta tehohoitoon nousi julkisuuteen maanantaina, kun vammaisten ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry julkaisi aiheesta tiedotteen.
Järjestö kertoi saaneensa useista luotettavista lähteistä tietoja, joiden mukaan joillain alueilla kehitysvammaisten asumisyksiköiden osalta olisi tehty ennakoivasti päätöksiä siitä, ettei asukkaita otettaisi tehohoitoon mahdollisissa koronavirustapauksissa.
Tiedotteessa kerrottiin myös, että eräs palveluntilaaja oli etukäteen pyytänyt asumisyksikön johdolta asukaslistaa ja arviota siitä, ketkä eivät tulisi saamaan hoitoa.
Yle pyysi Kynnys ry:ltä lisätietoja tai kommenttia tiedotteessa kerrottuihin asioihin. Kynnys kieltäytyi haastattelupyynnöistä.
– Vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestönä seuraamme asiaa edelleen tarkasti, mutta emme halua julkaista nyt yksityiskohtaisempia tietoja asian arkaluontoisuuden takia, kirjoitti Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Antti Tuononen sähköpostitse.
Kehitysvammaisten tukiliitto ry vahvistaa Ylelle saaneensa yhden samankaltaisen yhteydenoton, mistä Kynnys kertoo tiedotteessaan. Heillä on tiedossaan ainoastaan yksi asumispalveluyksikkö, jossa näin olisi toimittu.
Tukiliiton mukaan kunnan vammaispalvelujen päällikkö pyysi yksityisen 15-20 asukkaan yksikön esimieheltä nimilistaa henkilöistä, joille ei annettaisi tehohoitoa. Esimies kauhistui vaatimuksesta. Tukiliitto ei kerro mistä kunnasta on kyse.
Esimies ei ole lääkäri, vaan sosiaalihuollon ammattilainen. Tehohoidon rajaamisesta voi päättää vain lääkäri, mutta lääkärin tulisi keskustella asiasta potilaan ja omaisten kanssa.
Ylen tietojen mukaan kunta vaati vastaavia nimilistoja myös omista kehitysvammaisten yksiköistään. Yle ei ole saanut selvitettyä, missä kunnassa määräykset mahdollisesti annettiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö STM selvittää tapausta. Myös Valvira on ottanut Kynnyksen kertomat tiedot selvitettäväkseen.
STM julkaisi perjantaina tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jossa painotettiin ettei vammaisia henkilöitä rajata pois tehohoidosta. Ministeriö kertoi tekevänsä yhteistyötä valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kanssa varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden koronavirustilanteessa.
Sosiaalietiikan professori ja Etenen puheenjohtaja Jaana Hallamaan mukaan mikäli Kynnyksen tiedot pitävät paikkansa, asiassa on toimittu väärin. Etene on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä, joka käsittelee sosiaali- ja terveysalan eettisiä kysymyksiä.
– Hoitava lääkäri tekee päätökset siinä tilanteessa, jossa hoito on tarpeen, eikä etukäteen. Hoitolinjaus on eri asia. Jos lääkäri on sitä mieltä, että jostakin toimista ei ole hyötyä ja se halutaan laittaa hoitolinjaukseen, se pitäisi keskustella omaisten ja potilaan kanssa.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 4.4.2020 julkaistussa uutisartikkelissa Lääkärit päättivät rajata 8-vuotiaalta monivammaiselta pojalta hengityskonehoidon epidemian keskellä – TAYS kieltää koronan vaikuttaneen päätökseen.]
[Kovin ikävällä tavalla näissä hoidonrajaamisasioissa voidaan siis vielä nykyäänkin päästä jossain määrin lähelle Hitlerin Saksan käytäntöjä. Hitler ja hänen kansallissosialistinen puolueensa perustivat valtaan päästyään Saksassa kehitysvammaisten ja psyykkisesti sairaiden murhaohjelman. Murhattujen kuolintodistuksiin merkittiin aina jokin sopiva sairaus tai kuolinsyy. Vaikka valta oli tiukasti Hitlerin ja hitleriläisten käsissä, niin kovasti nutistettu kansalaisyhteiskunta onnistui kuitenkin viemään maan johdolle terveiset, että tällainen ei saa jatkua. Maan johto jatkoi murhaohjelmaa kyllä tämän jälkeenkin, mutta entistäkin enemmän salassa...]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti