"...on erittäin vaikea uskoa minkäänlaiseen organisoituun vastarintaan."
Sellaista
ei varmasti synny lähitulevaisuudessa paitsi, jos tilanne eskaloituu
nykyisestä ja islamilaiset terrori-iskut vielä tästä yleistyvät ja
muuttuvat raaemmiksi.
Minulla oli vastarinnan suhteen mielessä
Pohjois-Irlannin protestanttien puolisotilaalliset ryhmittymät. Nämä
ryhmät onnistuivat tappamaan ihmisiä ja usein täysin viattomia, mutta
niiden rooli ei ollut merkittävä IRA:n terrorismin lopettamisessa.
Brittihallitus solutti IRA:n ja tuhosi sen taistelukyvyn. Blairin ei
olisi edes tarvinnut tehdä Pitkäperjantain rauhansopimustaan mutta teki,
koska Blair nykypoliitikkojen tavoin rakasti poseeraamista.
Puolisotilaallisten
ryhmien heikkous on tiedustelu, minkä takia uhrit valikoituvat
sattumanvaraisesti eivätkä ole niitä kaikkein vaarallisimpia. On myös
luultavaa, että juuri tälä hetkellä mikä tahansa yritys solutettaisiin
välittömästi ja samalla hajotettaisiin.
Jos nykyhallinto toimisi
kuten Thatcherin hallitus aikanaan, islamilaisen terrorismin
taustaideologiaan suhtauduttaisiin aivan toisella tavalla.
Muslimijärjestöjen johtomiehet olisivat terroristien poliittista siipeä
ja heidän kasvonsa peitettäisiin, kun he esittävät televisiossa
lausuntojaan. IRA-aikana Gerry Adams ei saanut esiintyä televisiossa,
vaikka hän oli parlamentin jäsen.
Jos tahtoa löytyisi,
brittihallitus pystyisi kyllä kukistamaan islamilaisen terrorin. Se vain
ei onnistu, jos poliittinen ja virkamieskoneisto on "marinoitu
poliittisessa korrektiudessa". Viranomaiset eivät tehneet vuosiin mitään
grooming-jengien pysäyttämiseksi. Sama luultavasti vaivaa myös
turvallisuusviranomaisia. Ruohonjuuritasolla on ammattilaisia mutta
johto on täynnä taposia ja huhteloita. Human Rights Act vaikuttaa
osaltaan ja May on jo uhonnut kumoavansa sen. Teot tosin loistavat
poissaolollaan.
[Vasarahammer-blogin pitäjä 7.6.2017 bloginsa merkinnän Terroria, terroria lukijakommenteissa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti