tiistai 25. heinäkuuta 2017

S Yhteiskunnan sisäinen polarisaatio on paha juttu

Globaalien työmarkkinoiden synty on johtanut palkkatason nousuun monissa kehitysmaissa kuten Kiinassa, Vietnamissa, Bangladeshissa ja Intiassa. Toisaalta teollisuusmaiden kuten USA:n perinteinen työväenluokka on kärsinyt työmarkkinoiden kilpailun kasvusta. Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudellisesta ahdingosta vaan myös henkisestä.

Koko maailman kannalta katsottuna USA:n suurin ongelma ei ole valkoisten miesten kuolleisuuden nousu tai muu vastaava sosiaalinen ongelma, vaan USA:n yhteiskunnan polarisaation räjähtäminen, joka vaikuttaa USA:n mahtiaseman takia kaikkiin maailman ihmisiin.

Nature-lehti kirjoitti viisi vuotta sitten:
Kulttuurisesti polarisoituneet demokratiat harjoittavat epätodennäköisemmin tieteelliseen tietoon perustuvaa politiikkaa kuin vähemmän polarisoituneet demokratiat. Näin on myös sellaisessa tilanteessa, jossa tieteellisen tiedon hyväksikäyttö oleellisesti vaikuttaisi kokonaisetuun.
Yhteiskunnan tehokkuus edellyttää, että väestön suuri enemmistö kokee tietynasteista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suuret tuloerot ja kurjistumiskehitys heikentävät yhteenkuuluvuuden tunnetta oleellisesti.

Yhteiskunnan tehokkuus edellyttää myös, että poliittinen eliitti kykenee demokratiaan luonnollisesti liittyvistä ristiriidoista huolimatta yhteistyöhön puoluerajojen yli. USAssa on 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa tapahtunut hyvin jyrkkä polarisoituminen eliitin keskuudessa. Yhteistyö puolueiden välillä on USA:ssa käytännössä romahtanut.

[Jukka Aakula 2.7.2017 Sarastus-verkkolehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Ideologioiden taistelusta koheesion edistämiseen]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti