Samasta lehdestä saimme lukea myös kehitysyhteistyöjärjestöjen
EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteerin Rilli Lappalaisen kannanoton, jossa
hän ilmaisi huolensa siitä, että avun vastaanottamisen ehdoksi
asetettaisiin Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen.
Hänen mukaansa EU:n toimien tulisi keskittyä edellä mainittujen
tavoitteiden sijaan köyhyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen
edistämiseen, mutta ehdottomasti ilman, että afrikkalaisille itselleen
asetetaan mitään vaatimuksia. Kehitysapunainen näkee afrikkalaiset siis
jonkinlaisena itsestään vastuuttomina henkisesti jälkeenjääneinä
avustusmaskotteina.
Lappalaisen tekstin luettuani ymmärsin liiankin hyvin, miksi Suomenkin
Afrikkaan vuosittain syytämät valtavat kehitysyhteistyövarat ovat käytännössä menneet täysin hukkaan.
Mikäli Lappalainen edustaa kehitysyhteistyössä toimivien ihmisten
valtavirtaa, on koko avustustoiminta aivan väärien ihmisten käsissä.
[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 16.5.2017 julkaistussa merkinnässä EU:n Afrikanpolitiikka uusille urille - kehitysapurälssi kauhistui.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti