Mistä puoliksi oppineen taide- ja tiedeväen myllytyksessä ja poliittisen
vihervasemmiston harjoittamassa vyörytyksessä sitten on perimmältään
kysymys? Kyse on moraaliposeerauksesta ja nonkonformismista,
joiden tavoitteena on osoittaa omaa eettisyyttä, tuottaa
henkilökohtaista prestiisiä omalle persoonalle ja erottautua suomalaisen
yhteiskunnan yhteiseen hyvään pyrkivästä vastuusta.
Taiteilijat ja tieteilijät ajattelevat, että heidän maineelleen on
eduksi antaa näennäiseettisiä julistuksia ja saarnata yleispätevää
ihmisoikeusjulistusten tasolla liitelevää unelmayhteiskunnan
perustuslakia kuin posliiniastiastonsa tahriintumista varjeleva
kirkkotäti, vaikka tosiasiassa arvottava eetos on kaikkien surkein ja
ohuin. Se ei ratkaise mitään, ei tarjoa metodeja ja jää vaikutuksiltaan
mitättömäksi.
Tosiasiassa taiteilijat ja tieteilijät ajautuvat vasemmistolaisen median ja puolueiden hyväksikäytettäviksi,
sillä heistä pyritään lavastamaan kannatusmagneetteja poliittisten
agendojen edistämiseen. Taiteilijat ja tieteilijät puolestaan astuvat
heille viritettyihin miinoihin oman narsisminsa houkuttelemina, sillä
itseihailunsa vuoksi he luulevat olevansa niin viisaita, että heiltä perätään moraalisia kannanottoja siksi.
Todellisuudessa vasemmistopuolueet koettavat lavastaa heistä keulakuvia
omien yleisöjensä ja suosijoidensa mielipiteiden muokkaamiseen. Koska
myös taiteilijat joutuvat kamppailemaan kansanjoukkojen suosiosta,
heille ei jää muuta mahdollisuutta kuin koettaa säilyttää
viihteellisyyden ja ”kivan fiiliksen” ilmapiiri sekä ummistaa silmänsä
ja korvansa konfliktilta, joka kytee jo siinä, että maahanmuuttajat
nakertavat taiteen ja tieteen resursseja popsiessaan samassa
ruokapöydässä.
Vihervasemmistolaiset hallitukset ovat koettaneet sovittaa tämän
konfliktin jakamalla taiteen ja tieteen määrärahat niin, että juuri
muuhun toiminta-avustuksia ei enää saa kuin maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta edistävään tendenssitoimintaan, jonka puolueellisuus on yliopistoissa naamioitu ja suojeltu käsitteellä cultural studies.
[hyvien fariseusten jakamatonta kunnioitusta nauttimaton filosofi
Jukka Hankamäki 13.3.2017 blogissaan julkaisemassaan merkinnässä Kamala mekkala ja kirkkotätien moraaliposeeraus]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti