Kansan syvät rivit pysyvät oman rauhansa vuoksi hiljaa {S}

Olen ollut huomaavinani, että näkyvimmät ja äänekkäimmät maahanmuuttokriitikot ovat aika epämääräisen oloista sakkia (esimerkiksi Junes Lokka menee minun kirjoissani kategoriaan ”epämääräinen hiippari”). Tämänkaltaisilla ihmisillä ei ole mitään menetettävää, joten siksi he ”uskaltavat” esiintyä omana itsenään omalla nimellään ja omalla naamallaan. Meillä kaikilla muilla on liikaa menetettävää, kuten työpaikka, läheisten turvallisuus tai maine. Tästä syntyy illuusio, että feminismin tai monikulttuurin vastustajia ei juuri olisi. On heitä ja he kannattavat näitä äänekkäitä vastustajia, mutta hiljaa. He eivät yleensä puhu mielipiteistään edes kysyttäessä. Mutta rivien välistä voit lukea paljon. Minun edellisessä työpaikassani ei ollut yhtään suvakkia. Kaikki olivat hyvin maahanmuuttokriittisiä, mutta eivät yleensä puhuneet mielipiteistään paria sanaa enempää. Kahvitunneilla vaan vähän mutistiin ja kommentoitiin uutisia. Tarkastelin heitä tarpeeksi kauan muodostaakseni tämän mielipiteen. Moni asui vastaanottokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja heidän mielipiteensä perustuivat heidän omiin arkipäivän kokemuksiinsa (jotka eivät olleet positiivisia). Kysyttäessä he eivät kuitenkaan suostuneet kertomaan enempää ja sanoivat yleensä ”politiikka ei voisi vähempää kiinnostaa minua”. Tämän vuoksi et näe heitä aktiivisina jonkun puolueen äänestäjinä. He haluavat vain elää elämäänsä, eivät sotkeentua poliittisiin valtataisteluihin. He eivät vastusta maahanmuuttajia eivätkä sen puoleen homoja. Heillä ei ole mitään sen ihmeempää ideologiaa. Heillä on vain havaintoja todellisuudesta. He eivät yleensä osaa perustella kantojaan mitenkään supersyvällisesti, vaan heidän perustelunsa ovat ”no niin minä näin ja niin minä koin, tiedän kyllä mitä näin”. Nykyään tämä vaan ei riitä ja heillä ei ole kärsivällisyyttä tai mielenkiintoa jankata päivänselvistä asioista (kuten siitä, että montako sukupuolta on olemassa ja aiheuttavatko vastaanottokeskukset järjestyshäiriöitä). Joten he tyytyvät olemaan hiljaa, avaamaan kaljan ja miettimään jotain muuta. Sosiaalinen lynkkaus on heille liikaa ja välien säilyttäminen heidän ympärillään oleviin ihmisiin merkitsee heille enemmän kuin politiikka tai ns. oikeassa oleminen. 

[Näin oli lausuttu Musta orkidea -blogissa 28.3.2017 julkaistussa merkinnässä Suvakit ovat paskasakkia ja terroristeja.]