S Skitsofrenia, lääkitys, väkivalta ja terveehkö erityistapaus nimeltä Breivik

– Breivikin toiminta on luonnehäiriöisen ihmisen tekoja. Ei voida mitenkään ajatella, että normaali ihminen pystyisi surmaamaan itselleen vieraita, aseettomia nuoria yhden toisensa jälkeen suunnitelmallisesti – ja nauraen.

Lauerma kertoo, että psykoottiset syyllistyvät hyvin harvoin tällaisiin tekoihin. Skitsofreniaan kohdistuu edelleen ennakkoluuloja, mikä vaikeuttaa sitä sairastavien auttamista, hoitamista ja kuntoutusta.

– Harhainen ihminen surmaa Suomen ja Norjan kaltaisissa maissa itselleen vieraan ihmisen äärimmäisen harvoin. Henkirikokset kohdistuvat enimmäkseen omaisiin ja asuinkumppaneihin. Lähes aina henkirikos tehdään äkillisen psykoottisen kauhun vallassa, tilapäisaseella.

Lääkityt skitsofreenikot eivät juuri koskaan tapa ketään. Surmiin syyllistyvät skitsofreenikot, jotka eivät saa lääkehoitoa. Heistä kolmella neljästä on joko päihderiippuvuus tai taustalla esimerkiksi sairautta edeltänyt epäsosiaalinen luonnehäiriö, joita ei ole Breivikillä diagnosoitu.

– Breivikin teon voisi myös selittää tilapäisellä häiriöllä, johon on johtanut vakava päihtymys: voimakas anabolisten steroidien käyttö yhdistyneenä amfetamiinin ja alkoholin käyttöön. Mutta koska teko oli harkittu, tämäkään ei kelpaa selitykseksi. Kyseessä täytyy siis olla ihminen, joka on tunnekylmä ja jolla ei ole myötäkärsimystä toisia kohtaan. Puhumme siis narsismia raskaammasta häiriöstä, psykopatiasta, Hannu Lauerma miettii.

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 14.11.2017 julkaistussa haastatteluartikkelissa Moni miettii Porvoon veritekoa - psykiatri Hannu Lauerma vastaa: Onko pahoja ihmisiä?.]

S Presidentti Niinistö on juristeista juristein

Sauli Niinistö moitti kansalaisia ”vihapuheesta” uudenvuodenpuheessaan. Hänen mukaansa niin sanotulla vihapuheella ”ei ole mitään yhteyttä sananvapauteen saati sen rajoittamiseen”.

[...]

Paha sanoa, mutta Niinistön lähestymistapa koko asiaan oli juristille tyypilliseen tapaan pelkästään normatiivinen. Presidentti pyrkii oikeuttamaan esivallan, julkisen vallan ja oikeuslaitoksen valtaa kansalaisten yli. Sananvapauden olemus on ollut Magna Cartasta asti vertikaalinen: suojata kansalaisia viranomaisten mielivallalta eikä suinkaan velvoittaa esivaltaa toimimaan suojakilpenä kansalaisten horisontaalisissa suhteissa tai heidän keskellään.

Ei pidä syytellä ilmiötä (”vihapuhe”) eikä ”maalittamista”. Onhan mahdotonta ajatella, ettei kritiikillä olisi kohdetta, tai että sitä ei saisi, voisi tai pitäisikin kriitikon osoittaa.

Sen sijaan pitäisi puuttua syihin. Pitäisi myös poistaa laista säädöksiä, jotka rajoittavat perustuslaillista sananvapautta rikoslaillisesti. Juuri näin päästäisiin myös presidentin toiveiden toteuttamiseen. Jos on niin, että ”asioista sopii kiistellä”, eivät pakkokeinot, kuten ”tämä kehitys meidän on katkaistava”, siihen vie.

Erikoista muuten, että poliittinen eliitti pyrkii demokratiassa määräämään sen, mitä kansalaiset saavat tai voivat ajatella ja sanoa. 

[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 1.1.2020 julkaisemassaan merkinnässä Presidentti syyllisti kansalaisia vihaisesta puheesta turhaan]

S Ei pidä antaa moraalitunteiden mutkikkuuden hämätä

Altruismia määriteltäessä ei kuitenkaan tule antaa moraalitunteiden mutkikkuuden hämätä. Avuliaisuuden tarkastelu kannattaa tunteiden ja motiivien sijasta aloittaa siitä, miten käyttäytyminen vaikuttaa yksilön geenien lisääntymismenestykseen. Sosiaalinen vuorovaikutus voidaan näin tarkasteltuna jakaa neljään:

1) Altruismissa tekijälle koituu kustannuksia ja vastaanottajalle hyötyjä.
2) Itsekkyydessä tekijä hyötyy ja toiselle koituu kustannuksia.
3) Mutualismissa molemmat osapuolet hyötyvät.
4) Pahantahtoisuudessa molemmille koituu teosta kustannuksia.

Jotta sosiaalista käyttäytymistä voidaan ymmärtää syvällisesti ja selittää tieteellisesti ilman ennakkoasenteita, on tällä tavoin aloitettava siitä, mikä vaikutus käyttäytymisellä on ”antajaan” ja ”vastaanottajaan”. Kumpi hyötyy ja kumpi kärsii. Vasta hyöty–haitta-analyysin jälkeen voidaan käsitellä yksilön sisäistä motivaatiota, joka on toissijainen ongelma. Analyysiin ei siis tarvita omakohtaisia motiiveja tai toisia tai itseä kohtaan tunnettuja emootioita. 

[tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalo 18.9.2019 Ihmisluontoa etsimässä -bloginsa merkinnässä Altruismista ja sukupuolesta (vastine Puopololle)]

S Kaikki suomalaiset karjankasvattajatkaan eivät ole suden vihollisia

Ja vielä esimerkki siitä, etteivät kaikki suomalaiset karjankasvattajatkaan ole suden vihollisia. Vuosi sitten eräs sikalaa pitävä maanviljelijä näki kaatopaikallaan suden. Hän pysyi täysin vaiti koko asiasta, ettei sadan miehen armeija olisi lähtenyt ”raakimusta” metsästämään. Mies kantoi sudelle päivästä toiseen ruokaa ja kutsui lopulta paikallisen eläinlääkärin vilkaisemaan sutta. Eläinlääkäri totesi, että sudella oli kihti. Tämän jälkeen sudelle kannettuihin raatoihin lisättiin lääkettä, jolla kihti parani. Terve eläin katosi paikkakunnalta.

Ihmisten taikauskoisen pelon vuoksi tuo maanviljelijä haluaa ehdottomasti pitää sekä nimensä että asuinpaikkansa salassa. 

[Näin oli lausuttu Seura-lehdessä 1.9.2019 julkaistussa Hannu Holvaksen kirjoittamassa artikkelissa Ihmissyöjäsusi tappoi 22 lasta Turun seudulla: Näin metsästäjät pääsivät tappajasuden jäljille – Lue tositapahtumiin perustuvan tarinan hyytävä viimeinen osa!.]

S Ihmiset haluavat ja tarvitsevat enemmän rahaa kuin palkkatyötä

Mutta Pekka, eikö palkanalennus kuitenkin ole pienempi paha verrattuna siihen, jos firma kaatuu kestämättömään kulurakenteeseen ja työpaikka lähtee kokonaan alta?

On - olettaen, että kuukausipalkka on leikkauksen jälkeenkin vielä kahden tonnin paremmalla puolella.

Työnantajat eivät kilpaile työntekijöistä vain toistensa, vaan myös kansaneläkelaitoksen kanssa. Sekä oikeistolaisilla että vasemmistolaisilla talousteoreetikoilla on usein sellainen älytön harhaluulo, että ihmisillä olisi jokin halu ja tarve tehdä työtä. Että kun vain saadaan järkättyä kaikille jotain puuhaa, jonka verukkeella he voivat poistua kotoaan klo 8:n ja 16:n väliseksi ajaksi, ihmiset ovat onnellisia ja homma toimii. Ihan sama, mitä puuhaa ja millä korvauksella.

Ei. Ihmiset eivät halua työtä, vaan rahaa. Toistaiseksi työnteko on ollut yksi turvallisimmista ja luotettavimmista tavoista saada rahaa, minkä ansiosta se on ollut suosittua, mutta mitä lähemmäs työttömän elintasoa työntekijän elintaso laskee, sitä vähemmän järkeä työnteossa on. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 29.11.2019 julkaistussa merkinnässä Vielä rautalankaa matalapalkkahommista.]

S Miksi haittaverot ovat kuluttajalle parempi kuin subventiot

Haittaverot tulevat kuluttajille kalliiksi, kun taas subventiot pienentävät kuluttajan laskua. Näin moni ajattelee, mutta se ei ole totta. Haittaverot tuovat rahaa valtion kassaan ja subventiot vievät sitä. Samat kuluttajat joutuvat tämän laskun maksamaan joko korkeampina veroina tai huonompina julkisina palveluina.

Kun valitsemme mieluummin haittaverot kuin subventiopolitiikan, meillä riittää rahaa kunnon koulutukseen ja siihenkin, että pidämme huolta vanhuksistamme.

[diminutiivisesti puutarhatontunkuvatukseksi tituleeraamani Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 22.2.2020 julkaisemassaan merkinnässä Pitääkö pahasta rangaista vai hyvää palkita?]

S Laajan hyvinvointivaltion on lähdettävä yhtenäiskulttuurista

Astetta laajemmin on mahdollista argumentoida, että laajan hyvinvointivaltion on lähdettävä yhtenäiskulttuurista, jonka keskeiset arvot ja ihanteet ovat yhteiset kaikilla elämän osa-alueilla. Kun ihmiset kokevat olevansa keskenään samanlaisia, silloin he kykenevät moraalisesti samaistumaan toistensa kohtaloihin ja ovat valmiit esimerkiksi maksamaan veroja, joilla järjestävät toisilleen hyvinvointipalveluita.

Sellainen ihmisten tasa-arvoisuudesta lähtevä ajattelu, joka hyvinvointivaltion taustalta löytyy, saattaa aina vaatia taustakseen jonkinlaisen yhtenäiskulttuurin, jonka sisällä voi kyllä olla monikulttuurisuutta, mutta vain tämän yhtenäiskulttuurin asettamien rajojen ja puitteiden sisällä. Tämän argumentin on ehkä terävimmin esittänyt brittiläinen vasemmistofilosofi Brian Barry (1936–2009) teoksessaan Culture and Equality (2001).

En aikoinani sanonut hänestä omassa kirjassani mitään, mutta maahanmuutto- ja monikulttuurisuuskysymysten myöhempi nousu politiikan asialistan kärkeen on saanut minut ajattelemaan, että olisi pitänyt.

[tietokirjailija ja kääntäjä Tommi Uschanov Ylen sivuilla vuoden 2019 kesäkuussa julkaistussa kolumnissaan Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston]

S Ihmiset sekoittavat mielessään Corona-oluen koronavirukseen

Newyorkilainen pr-toimisto 5W Public Relations on teettänyt kuluttajatutkimuksen oluenjuojilla, ja tulokset ovat hätkähdyttäviä. Peräti 38 prosenttia vastanneista sanoo, ettei joisi nyt Corona-merkkistä olutta missään tilanteessa.

Vastaajista 16 prosentille oli epäselvää, onko meksikolaisella Corona-oluella jotain tekemistä Kiinasta liikkeelle lähteneen koronaviruksen kanssa.

”Vaikka brändi on väittänyt, että kuluttajat kyllä ymmärtävät, ettei viruksen ja olutyhtiön välillä ole mitään tekemistä, tämä on katastrofi Corona-brändille. Mikä brändi haluaisi tulla assosioiduksi ihmisiä ympäri maailmaa tappavaan virukseen”, 5WPR:n toimitusjohtaja ja perustaja Ronn Torossian kommentoi tiedotteessa.

[Näin oli lausuttu Kauppalehdessä 28.2.2020 julkaistussa Jaakko Isoniemen kirjoittamassa uutisartikkelissa Koronavirus sai amerikkalaiset karttamaan Corona-olutta, ja kaikki eivät ymmärrä eroa virukseen.]

[Itse nautin vain joku viikko sitten pullollisen Corona-olutta. Ihan hyvää oli. Mutta hämmästyttävää on ihmisten typeryys. Vaikka ei ehkä pitäisi olla.]

S Sam Harrisin suhteesta Jordan Petersoniin

Kansan Uutisten artikkelin mukaan jopa ”yhteistyö” joidenkin ihmisten kanssa on raskauttavaa: ”Harris on tehnyt yhteistyötä Milo Yiannopoulosin ja Jordan Petersonin kaltaisten oikeistoideologien kanssa ja kannattanut muslimien vastaista etnistä profilointia.”

[...]

Mitä taas tulee Jordan Petersoniin, Harris on kritisoinut myös hänen paikoin löysää ajatteluaan. Lisäksi Petersonin mahdollisella ”oikeistolaisuudella” ei ole tekemistä sen kanssa, mitä Harris itse politiikasta ajattelee. Harrisin ja Petersonin yhteistyökin on lähinnä ollut osallistumista samoihin kriittistä keskustelukulttuuria edistäviin tilaisuuksiin. Kansan Uutisten kirjoittaja väittää lisäksi, että Harrisin huomiot etnisestä profiloinnista edustaisivat muslimivastaisuutta. Näin vakava väite kaipaisi suoriin sitaatteihin nojaavia perusteluja, ei yliolkaisia heittoja. 

[tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalo Ihmisluontoa etsimässä -blogissaan 4.9.2019 julkaisemassaan merkinnässä Kansan Uutiset islam- ja feminismikritiikistä]

S Tämä tuo nykyelämässä ahdistusta, vaikka ennen ei ollut tosiasiassa paremmin

Nyt jokainen ymmärtää, että lapset tulevat elämään aivan erilaisessa maailmassa ihan siitä riippumatta, mitä itse tekee. Se on iso henkinen muutos, joka tuo elämään paitsi toivoa paremmasta, myös ennustamattomuutta ja epävarmuutta.

Muutoksen ahdistavuus saa monet ajattelemaan, että ennen oli paremmin. Ennen kuitenkin 2/3 syntyneistä lapsista kuoli ennen kuin saivat omia lapsia, välillä kuoltiin vähän vähemmän ja välillä taas selvästi enemmän. Tämän voi päätellä siitä, että lapsia syntyi keskimäärin kuusi tai jopa enemmän eikä väkiluku kuitenkaan kasvanut.

[diminutiivisesti puutarhatontunkuvatukseksi tituleeraamani Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 24.2.2020 julkaisemassaan merkinnässä Onko turvallisuushakuisuus niitattu ihmisen evoluutioon?]

S Hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee nimenomaan matalan osaamistason maahanmuuttajia

Kansalaisten asema toisaalta muuttuu elinkaaren aikana. Useimmat ihmiset ovat aluksi nettosaajia, mutta muuttuvat sitten nettomaksajiksi ja myöhemmällä iällä taas nettosaajiksi.

Edellä sanottu ei tietenkään muuta sitä, että jokainen ihminen on arvokas ja että kaikki tehty työ on hyödyllistä ihmisille itselleen, heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle, vaikka vaikutus valtiontalouteen olisi negatiivinen.

Saksan hallitus on arvioinut, että maahanmuuttaja maksaa valtiolle keskimäärin 12 000 euroa vuodessa. Bertelsmann-säätiön tutkimuksessa laskettiin 2014, että keskimääräinen maahanmuuttaja aiheuttaa kaikki julkiset menot huomioon ottaen Saksalle nykyrahassa 79 100 euron kustannukset, siis ihmisen elinkaaren yli laskettuna.

On näyttöä, että hyvinvointiyhteiskunta houkuttelee nimenomaan matalan osaamisen ihmisiä. CESifon tutkimuksen mukaan sosiaaliset reformit johtivat suureen köyhien ihmisten muuttoliikkeeseen New Yorkiin sillä seurauksella, että kaupunki ajautui 1970-luvulla konkurssin partaalle.

Suomessa keskituloiset maksavat 20–30 prosenttia verojen ja maksujen kokonaissummasta, suurituloisin kymmenesosa noin 42 prosenttia kaikista veroista ja maksuista.

Todellisuudessa tilanne on vielä vaikeampi, sillä 44 prosentin veroaste jää paljon alle julkisen menoasteen, joka Suomessa on 57 prosenttia. Julkinen talous elää velaksi. 

[Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Suomen kuvalehdessä 17.10.2017 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Hyvinvointi­yhteiskunta ja vapaa maahanmuutto ovat kestämätön yhdistelmä]

S Leveä pensseli kannattaa jättää laatikkoon, koska ei Suomi ole natsien eikä kommunistien vallassa

Itse asiassa voisimme jättää leveän pensselin laatikkoon hieman useamminkin. Ei yritys muutu natsifirmaksi jos yksi työntekijä on persuaktiivi. Ei järjestö rakasta Stalinin joukkomurhia vaikka joukossa on vanhoillinen vasemmistolainen. Menen jopa näin pitkälle: ei kansa jätä Yleisradion uutisia lukematta vaikka niissä ei jokaisen aatteen, poliitikon ja aktivismin eteen laiteta etuliitettä ”ääri-”. Suomi ei ole natsien eikä kommunistien vallassa. Natsit lahdattiin toisessa maailmansodassa ja yli jääneet Nürnbergissä, kommunistit tappoi Neuvostoliitto ja se mitä jäi aatteista henkiin on pieni, säälittävä joukko syrjäytyneitä vässyköitä joka ei kaipaa mediahuomiota. 

[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 7.12.2019 julkaisemassaan merkinnässä Uusnatsit pois kaduiltamme!]

S Karjalan tasavaltaa Venäjä nuivii, koska sen historia on "liian" suomalainen

Karjala on Venäjän federaation ainoa ei-venäläinen osatasavalta, jonka nimikkokansan kielellä ei ole virallista asemaa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kieli on läheistä sukua suomelle ja muodostaa Moskovan mielestä siksi uhan Venäjän federaation alueelliselle yhtenäisyydelle sekä etnisten venäläisten enemmistöasemalle tasavallan väestössä.

[Window on Eurasia -verkkojulkaisu Verkkouutiset-verkkolehdessä 24.2.2020 julkaistun uutisartikkelin Venäjän Karjalassa juhlitaan Akseli Gallen-Kallelan lippua mukaan]

S Kun minulle puhutaan englantia esimerkiksi Tennispalatsin yläkerran kahvilassa

En ole välittänyt käydä koko Triplassa, koska olen Kimmo Hantusen (HS Mielipide 22.12.) ja Tiina Halttusen (HS Mielipide 23.12.) tavoin ärsyyntynyt englantisoimisesta. Kun minulle puhutaan englantia esimerkiksi Tennispalatsin yläkerran kahvilassa, en ”ymmärrä”, vaan jatkan suomeksi. Jos työskentelee suomalaisessa kahvilassa, ei ole iso vaiva opetella kahvilasanasto suomeksi.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden mielipideosastolla 24.12.2019 julkaistussa neurologi Pirjo Laurénin kirjoituksessa Omaa suomen kieltämme on syytä kunnioittaa.]

S Vain äärioikeisto kiinnittää huomiota islamilaisen kulttuurin piirissä pesiviin ihmisoikeusongelmiin

– Pelkään vastareaktiota tästä avautumisesta. Luulen, että saan jyrkkää kritiikkiä siitä, että olen häpäissyt yhteisöni. Enää en vaikene! Suomessa vain ihmisoikeusjärjestöt ovat satunnaisesti nostaneet esiin kunniaväkivaltailmiön, mutta poliitikot ovat olleet syvässä hiljaisuudessa. Omassa kulttuurissani kunnian kanssa synnytään, toisin kuin Suomessa, jossa kunnia ansaitaan teoilla. Julkisesti puhuminen kunniakulttuuriin liittyvistä ongelmista on muslimikulttuurin näkökulmasta häpeällistä, mutta suomalaisessa kulttuurissa pyrkimys ongelmien ratkaisuun nähdään kunniallisena. Suomessa meidän on opeteltava keskustelemaan kiihkottomasti myös aiheista, joita ns. äärioikeisto on lähes yksinoikeudella käsitellyt. Keskustelun on oltava avointa ja ongelmat tiedostavaa, mutta rasismin tuomitsevaa. Ongelmat eivät poistu sillä, että vaikenemme, koska pelkäämme rasistien provosoituvan. 

[Näin oli lausuttu Ilta-lehdessä 10.5.2019 julkaistussa Sami Spåran kirjoittamassa artikkelissa Kunniaväkivalta alkoi heti kun Eva, 29, luopui huivista - Tuttu mies repi hiuksista ja löi: ”Olen joutunut katkaisemaan välini ihmisiin, joita rakastin”.]

[PS. Hienoa, että haastateltava sanoo "ns. äärioikeisto". Ymmärtää, että kyseessä on leimakirveen käyttö. On muuten huomattavaa, miten itäroomalaisille tunkkaisille linjoille monet kulttuurieliitin jäsenet ovat päätyneet. (En viitsi käyttää tässä yhteydessä nimitystä "Bysantti", koska sellaista valtakuntaa ei ole koskaan ollut.)]

S Perussuomalaiset osa fasismin ja hitleriläisen kansallissosialismin vastaista rintamaa

PS-nuoret menettivät jo aiemmin valtionapunsa, kun heidän viestintänsä arvosteltiin luoneen tummaihoisia henkilöitä kohtaan vihamielisen ja halventavan ilmapiirin. Maanantaina perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen jätti tuomitsematta Jalosen fasismi-lausunnon, vaikka arvostelikin sitä.

Halla-ahon mukaan puolue ei hyväksy nuorisojärjestöltään tällaista toimintaa.

– Ei, ja puolue on nyt viimeisten kahden vuoden aikana tehnyt tämän toistuvasti selväksi nuorisojärjestölle, että fasistisilla ja kansallissosialistisilla linjauksilla ei ole sijaa perussuomalaisissa emmekä hyväksy sitä, että edes itsenäinen nuorisojärjestö perussuomalaisten logon alla tekee tällaisia ulostuloja, Halla-aho vastaa.

Halla-aho vetoaa siihen, että nuorisojärjestössä on käynnissä sääntöjen muuttaminen, jossa järjestön ja puolueen jäsenyys sidottaisiin toisiinsa.

– Puolueella olisi mahdollisuus puuttua siihen, että järjestön tai puolueen nimissä tehdään ulostuloja, joita ei voi hyväksyä, Halla-aho perustelee.

Nuorisojärjestöllä on tulossa yleiskokous, joka tekee sääntöuudistuksesta päätöksiä. Halla-aho sanoo, että puolue määrittelee ratkaisujen pohjalta suhteensa nuorisojärjestöön.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 24.2.2020 julkaistussa uutisartikkelissa Fasistiksi itseään kutsunut Toni Jalonen erotetaan perussuomalaisista – Halla-aho ei hyväksy puolueen nuorisojärjestön toimintaa.]

[Uutisartikkeli tosin jättää kertomatta, mitä se tarkoittaa ilmaisulla "tummaihoinen". Viittaako se sillä kenties eteläintialaisiin vai keihin?]

S Sananvapaus, kuten muutkin perusvapaudet, nimenomaan suojaa juridiselta vastuulta

Suomen sananvapauslainsäädäntö on mielivaltaista. Se on niin mielivaltaista, että edes korkeimmat viranomaiset, veteraanikansanedustajat ja oikeusjärjestys itse eivät tiedä, mikä on rikollista ja mikä ei. Hyvän lainsäädännön tulee olla niin selkeää, että jokainen voi ymmärtää, mikä on rikollista ja mikä ei, mutta sananvapausrikoslakeja ei ymmärrä edes julkinen valta itse.

Mielivaltaisuus korostuu näiden epäselvien, epämääräisten ja äärimmäisen tulkinnanvaraisten lakien soveltamisessa. Laki kohtelee eri ihmisiä eri tavalla. Ei vaadi kuin pari silmäystä Internetin ihmemaailmaan löytääkseen huomattavasti radikaalimpia lausuntoja kuin monet, joista on seurannut tuomio. Suurinta osaa näistä ei kuitenkaan tutkita. Osa ihmisistä saa puhua täysin vapaasti, siinä missä joidenkin jokaista sanaa valvoo viranomainen.

Vapaa ja demokraattinen valtio kunnioittaa ihmisoikeuksia, kuten sanan- ja uskonnonvapautta. Sananvapauden tarkoituksena ei ole, että maassa saa sanoa vain asioita, jotka eivät loukkaa tai häiritse ketään. Päinvastoin: sananvapauden nimenomaisena tarkoituksena on suojata niitä mielipiteitä, jotka eivät miellytä kaikkia. Kaikkien mielestä kivojen asioiden sanominen ei edellytä mitään erityissuojaa. Ainoastaan poikkeavat, joitakin jopa loukkaavat mielipiteet edellyttävät sitä.

Sananvapaus ei myöskään tarkoita sitä, että mitä tahansa saa sanoa, mutta myöhemmin voidaan sakottaa. Tuollainen sananvapaus oli myös Neuvostoliitossa, jossa kyllä sait vapaasti haukkua Stalinia, kunhan sitten kannat vastuun sanoistasi. Sananvapaus, kuten muutkin perusvapaudet, nimenomaan suojaa juridiselta vastuulta. Ainoa vastuu, mitä mielipiteiden sanomisesta tulisi seurata, on sosiaalinen vastuu.

Jos et kannata sananvapautta niille, jotka ovat kanssasi radikaalisti eri mieltä, et kannata sananvapautta lainkaan.

[Jiri Keronen Facebookissa 25.2.2020. Ulostuloonsa liittyy Iltalehdessä julkaistu uutisartikkeli Päivi Räsänen: Poliisi kuulusteli lähes neljä tuntia ”kristillisen uskon käsitteistä”.]

[PS. Aiheeseen edes jotenkin liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Uneni: Tuomiolla ajatusrikoksesta.]

S Ihmiset tarkastelevat asioita hyvin erilaisista lähtökohdista

Tärkeää on myös ymmärtää se, että ihmiset tarkastelevat asioita hyvin erilaisista lähtökohdista. Jos esimerkiksi henkilö toimii pienipalkkaisella alalla suorittavassa työssä, hänellä on ihan hyviä perusteita suhtautua työperäiseen maahanmuuttoon epäilevästi, koska työvoiman lisääntyminen aiheuttaa lisää kilpailua ja mahdollisesti työehtojen heikennyksiä. Vastaavasti korkeasti koulutetun tietotyöläisen työpaikka ei ehkä ole niin uhattuna, joten hän voi huoletta suhtautua sallivammin työperäiseen maahanmuuttoon ja muuhun kansainvälistymiseen.

[Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen Helsingin sanomat -lehden mielipidesivulla 23.2.2020 julkaistussa kirjoituksessaan Keskustelu Suomessa etenee näin: ensin ihmiset jaetaan hyviksiin ja pahiksiin, sitten aletaan ampua]

S Miksi sosiaalinen media on muun ohella saatanasta

Lanierin ydinsanoma on, että some addiktoi käyttäjänsä, ja tuo heidän pimeimmät puolensa esiin, synnyttäen näin esimerkiksi trollauksen ja someraivon kaltaisia ilmiöitä. Lyhyesti: some tekee ihmisistä itsekeskeisiä, laumasieluisia ja riidanhaluisia kusipäitä. Lisäksi, aivan kuten useimmat varmasti jo tietävätkin, yksityinen ihminen ei ole sosiaalisessa mediassa asiakas, vaan manipuloitava tuote, jolla käydään kauppaa.  Näitä kirjan pääargumentteja avaa erinomaisesti myös Luetut, lukemattomat -blogin Liisa, kannattaa käydä katsomassa.

[Näin oli lausuttu Minna Siikilä-Laitilan 12.8.2019 There’s no such thing as too many books -kirja-arvostelublogissaan julkaisemassa merkinnässä 10 syytä tuhota kaikki sometilit NYT, Jaron Lanier, jossa käsitellään virtuaalitodellisuuskäsitteen keksineen Jaron Lanierin kirjaa '10 syytä tuhota kaikki sometilit NYT' (Ten Arguments for Deleting Your Social Media Accounts Right Now, 2018).]

S Euroopan union ystävät ovat tyytyväisiä vähästäkin

EU:n ystävät ovat siitä mainio joukko, että he aloittavat Kumbayan heti, kun ovat nousseet vähän jaloilleen edellisestä mahalaskusta.

Velkakriisiä, pakolaiskriisiä ja brexitiä voi tuskin pitää riemuvoittojen sarjana, mutta EU:ssa menestyksenä pidetään nykyään jo sitä, että muuallakin asiat ovat huonosti.

Se voi olla lyhyt ilo, sillä EU ei ole pystynyt ratkaisemaan ongelmia, joiden vuoksi se on kuilujensa partailla horjunut. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 31.10.2019 julkaistussa Saska Saarikosken kirjoittamassa artikkelissa Vuonna 1994 pelkäsin, että demokratia kuihtuu, jos valta karkaa Brysseliin – juuri niin on käynyt.]

S Maahanmuuttovastaisuus ei vähene parhaiten julistamisen avulla

Lopulta tärkein oppi on kuitenkin kansan asenteissa. Espanja ei kärsi muukalaisvihasta tai rasismista suuressa keskustelussa, sillä maahanmuutto ei aiheuta kansalaisten arkeen hurjia ongelmia. Tämä päättäjien pitää tajuta: maahanmuuttovastaisuus vähenee varmimmin onnistuneella maahanmuutolla – ei julistamalla, ei propagandalla. 

[pörrökorvainen ja kerubinkasvoinen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 17.11.2019 julkaisemassaan merkinnässä Espanja, maahanmuuton mallitapaus?]