S Soininvaara Lepomäen sotejutusta: Elinvoimapalvelut ajetaan alas

Yrityksessä pakottaa sote-menot alas on toinenkin sudenkuoppa. Maakunnilla on muitakin menoja, muun muassa niin sanotut elinvoimapalvelut, entiseltä nimeltään lähinnä työvoimapalvelut. Ne pitää rahoittaa samasta rahasta kuin sote-palvelut. Kun sote-palvelut pakotetaan lievää väkivaltaa käyttäen alas, on vaikea kuvitella, ettei erityinen säästövimma kohdistuisi noihin elinvoimapalveluihin. Sotemenoista on vaikea säästää ihmishenkiä uhraamatta. Työvoimapalveluissa säästäminen on tuhoisaa, mutta ei yhtä tuhoisaa. 

[Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 4.3.2018 julkaisemassaan merkinnässä Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi]

S Kokeelliseen tieteeseen perustuva lääkintätaito ja rokotteet ovat suhteellisen hyödyllisiä asioita

En ollut missään väittänyt, että lääkintä ja rokotteet olisivat ongelmattomia, mutta hyötyjen ja haittojen näkökulmasta hyödyt ovat moninkertaisesti suuremmat kuin haitat. Kriitikoille ei merkitse mitään sellaiset tosiseikat, että isorokko on saatu aikanaan hävitettyä kokonaan ja Poliotapausten määrä on laskenut sadoista tuhansista joihinkin kymmeniin vuodessa. Myöskään sillä ei ole merkitystä, että elinikä nousee nousemistaan ja aiemmin monet tappavat taudit ovat nykyään hoidettavissa. Kriitikoilla on vakioargumentit syöpäviruksista ja haitoista, joita he osoittavat erilaisin leikkaa-liimaa menetelmin tehdyin youtube-videoin ja mm. sellaisten luotettavien lähteiden kuin http://www.thehealthyhomeeconomist.com, jonka ainoa funktio on myydä sivuston palveluita ja terveysjarjesto.fi jonka yhteistyökumppaneissa on homeopaatteja, eläinhomeopaatteja, kalevalaisia jäsenkorjaajia ja säteilykontrollereita. En tiedä sinusta, mutta jos minun pitäisi tietää rokotteista tai lääkinnästä niin kyllä mä ensisijaisesti kysyisin lääkäreiltä, rokoteasiantuntijoilta ja rokotteiden kehittäjiltä enkä homeopaatilta tai jäsenkorjaajalta. Jos taas haluan tietää syövän hoidosta ja synnystä niin kysyn syöpiin erikoistuneelta lääkäriltä enkä googlaa https://www.cureyourowncancer.org (paranna oma syöpäsi) sivustoa.

[mentalisti Pete Poskiparta blogissaan 30.8.2017 julkaisemassaan merkinnässä Hölynpölyn armoton vastahyökkäys]

S Joitakin ei kerta kaikkiaan kiinnosta naisten ja tyttöjen kokema ahdistelu

On okei paasata, kuinka ahdistelu on pinttynyt kulttuuriimme (!) syvään ja suomalaiset miehet korostavat aggressiivista maskuliinisuuttaan kasvattamalla parrat ja harrastamalla vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa (!!), pahimmat saattavat jopa pitää käsiään nyrkissä. On myöskin okei jahdata juorujen ja väitteiden perusteella miehiä, jos nämä ovat vaaleaihoisia länsimaisia munakkaita, siinä ei koeta olevan mitään väärää, kunhan ämmäin torikokous on vaan todennut, että tuo tyyppi on ahdisteleva kusipää, kun se vuonna nakki ja kirves heitti jonkun panovitsin. Mutta se ei, perkele, ole okei, jos nostaa puheeksi sen, että oikeasti ahdistavin ja pelottavin ahdistelu, jota naiset kohtaavat, tulee tuontikulttuurien edustajien taholta. Ja minä voin vaan kuvitella, että jos tämmöinen riähkänä joutuu toistuvasti maanmuuttajataustaisten miesten ahdistelemaksi, niin mitä kaikkea nuoremmat tytöt joutuvat kokomaan ja kohtaamaan? Kiinnostaako heidän todellisuutensa yhtään ketään? Voin omasta kokemuksestani sanoa, että se ei ole kauhean mukavaa, kun ihastunut lähi-itäläinen, jotka valitettavasti korostavat erityisesti raiskaustilastojakin, tulee ensin juttelemaan ja sitten lähtee illan hämyssä seuraamaan. Kyllä siinä monenlaiset ajatukset mielessä pyörähtävät ja käsilaukusta kaikki mahdolliset turvavälineet hiuslakasta kuulakärkikynään käteen tiensä löytävät.

[Helena Eronen blogissaan 15.2.2018 julkaisemassaan merkinnässä Paniikkirääkyvät ämmät ja kulttuureihin pesiytynyt naisviha.]

[PS. Voit niin halutessasi käydä lukemassa Pat Frustodin "hienoa" sivustoa Vihreä kukkahattu.]

S Poteroita Suomessa ja Ruotsissa

Olen tullut viime vuosina sellaiseen käsitykseen, että suomalaisessa maahanmuuttokeskustelussa kuuluvat päällimmäisenä äänekkäimmät keskustelijat, jotka ovat kaivautuneet omiin poteroihinsa.

Yltiöidealistiset monikulttuurisuuden puolustajat eivät salli keskustelua maahanmuuttoon ja integraatioon liittyvistä ongelmista. Jos joku nostaa näitä kysymyksiä esille, tämän täytyy olla rasisti. Maahanmuuttoa kaikin keinoin periaatteellisista syistä vastustavat puolestaan eivät suostu näkemään monikulttuurisuudessa mitään myönteistä, ja tällaisten esimerkkien esille nostajan täytyy olla punavihreä mädättäjä.

Tämä asetelma muistuttaa minua Ruotsin tunnelmista 2000-luvulla. Yltiöidealistinen mieliala hallitsi tiedotusvälineiden ja valtapuolueiden poliitikkojen retoriikkaa.

Työskentelin tuolloin Ruotsin televisiossa SVT:ssä. Muistan esimerkiksi valtiopäivävaalien alla pidetyn vaalipalaverin, jossa eräs kotimaan toimittaja kysyi muilta kokouksen osanottajilta, mitä SVT voisi tehdä, jotta ruotsidemokraattien vaalivoitto saataisiin estettyä.

En ollut uskoa korviani.

Ruotsidemokraattien maahanmuuton vastainen pyrkimys oli toki kaikilla tiedossa, mutta että julkisen palvelun mediatalo lähtisi sabotoimaan demokraattisten vaalien kulkua? 

[Näin oli lausuttu Kai Jaskarin kirjoittamassa 8.2.2018 Ylen sivuilla julkaistussa artikkelissa Toimittajalta: Nyt olen yhtä aikaa "punavihreä mädättäjä" ja "hc rasse".]

[Hieman outo minun silmiini kyllä tuo kohta "Maahanmuuttoa kaikin keinoin periaatteellisista syistä vastustavat puolestaan", sillä kaikenlaista maahanmuuttoa vastustavia Suomessa on väestöstä luultavasti alle yksi promille. Ehkä sellaisia ihmisiä ei ole todellisuudessa maassamme ainuttakaan, tai joka tapauksessa ehkä vain kymmenen. Kirjoittaja viisaasti toivoo ja haluaa, että ihmiset kaivautuisivat omiin poteroihinsa vähemmän, mutta kuitenkin nostaa esiin esiin vanhan kunnon mielikuvitusolennon kaikkea maahanmuuttoa vastustavasta kansalaisesta.]

[Joka tapauksessa on mielestäni silti myönteistä, että yhdessä vanhamedian tärkeimmistä linnakkeista saa kuulla näin järkevää puhetta kuin oli tässä artikkelissa.]

S On olemassa myös hyvää populismia, osa 2

Siihen, voisiko vasemmistopopulismin varaan rakentaa jonkinlaisen globaalin rintaman, professori suhtautui varovaisen toiveikkaasti.

"Ehkä yksi keino olisi luottaa enemmän massaliikkeisiin kuin poliittisiin puolueisiin." 

[Näin lausutaan Sanna Jäppisen kirjoittamassa Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan sivuilla 16.2.2018 julkaistussa artikkelissa Tutkija: Maaoikeuksien puolustamiseen kaivataan vasemmistopopulismia, joka kertoo Rotterdamin Erasmus-yliopiston maataloustutkimuksen professori Jun Borrasin mm. populismia koskevista näkemyksistä.]

[Ja nyt sitten joku Oikeat Mielipiteet omaava tässä siis sanookin, että populismi onkin ihan okei, kunhan se vain on "oikeanlaista" populismia. Mutta mikäs siinä. Itsekin olen sitä mieltä, että juuri minun populismini on kaikkein parasta.]

[Vasemmistopopulismista kyllä tulee hieman mieleen Venezuelan Hugo Chávezin ja hänen seuraajansa Nicolás Maduron vasemmistopopulismi, joka on tuhonnut varsin perusteellisesti maan talouden. Maassa tavallinen kansa kärsii suurta puutetta ja ryöstäjätkin kulkevat maksupäätteet mukanaan. Mutta tämä on tosin vain yksi esimerkki vasemmistopopulismista.]

S Viron vanha arkkivihollinen ei ollut Venäjä vaan Saksa

Viron vanha arkkivihollinen ei ollut Venäjä, vaan Saksa. Pellot ja metsät kuuluivat baltiansaksalaisille, ja kansa oli sukupolvi toisensa jälkeen heidän kartanoidensa maaorjia.

– Saksasta tuli vapahtaja toisen maailmansodan aikana jo puolitoistavuotisen neuvostomiehityksen jälkeen. Se kertoo, miten vaikea se miehitysaika oli.

Historiassa on tällaisia käänteitä, jotka vievät eri suuntiin. Aina ei saa valita itse, vaan historia valitsee ihmisten puolesta, Laidre sanoo.

– Sekin on yksi iso historian paradoksi, että se ensimmäinen hirveä maailmansota, joka vaati paljon uhreja, antoi meille vapauden. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Euroopassa oli vain neljä tasavaltaa. Neljä vuotta myöhemmin, sodan jälkeen, oli 16.

Historiassa täytyy olla myös vähän onnea.

– Virolainen saattaa ajatella, että Suomella on ollut enemmän tuuria kuin meillä, mutta ei välttämättä. Se, että olemme itsenäistyneet kaksi kertaa, on oikeasti jo erittäin hyvää tuuria. Ja toisella kerralla itsenäistyimme ilman verenvuodatusta.

[Näin oli lausuttu Anniina Walliuksen kirjoittamassa Ylen sivuilla 24.2.2018 julkaistussa uutisartikkelissa Viron suurlähettiläs: "Suomalaisten ja virolaisten nykysuhteista puuttuu syvyys".]

S Jos kansa niin haluaa, sen tulee saada oma valtio

[...] jokaisella kansalla tulisi olla oma valtionsa, jos se sellaisen demokraattisesti haluaa perustaa. Natsien taipumus valloittaa muita kansoja alaisuuteensa ja sortaa vähemmistöjä ei sovi tämän periaatteen kanssa yhteen mitenkään päin.

Esimerkkinä voisin ottaa Katalonian. Kansallismielisissä piireissä yleinen konsensus on vahvasti sitä mieltä, että Katalonian pitäisi saada itsenäistyä, ja Espanja on yksiselitteinen pahis tässä kuviossa. Espanjan tyyli tukahduttaa separatismi väkivaltaisesti sopii paremmin natsistiseen ajatusmaailmaan. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 14.12.2017 julkaistussa merkinnässä Kansallismielisyyden ja natsismin eroista.]

S Kuolemanrangaistus ei onnistunut karsimaan vakavia rikoksia

Entä voiko kuolemanrangaistusta pitää aikanaan hyvin toimineena rangaistusmuotona? Professori Tapio Lappi-Seppälän mukaan ei voi. Se ei edes pelottavuudessaan onnistunut ehkäisemään rikoksia. Tämän osoittavat henkirikostilastot. Viimeisessä vaiheessa kuolemanrangaistuksia langetettiin enää vain henkirikoksista. Niiden määrä kääntyi itse asiassa laskuun mestausten loputtua, mutta nousi sen jälkeen, laski taas ja sen jälkeen nousi reippaasti.

Muutoskäyrän analyysi osoittaakin, ettei kuolemanrangaistuksen käytöllä ja henkirikosten määrällä ole minkäänlaista tilastollista yhteyttä.

– Se on tasan nolla. Sen sijaan henkirikollisuus kulki jotakuinkin käsi kädessä alkoholin kulutuksen kanssa, sanoo Lappi-Seppälä.

[Näin oli lausuttu Sari Vähäsarjan kirjoittamassa Ylen sivuilla 3.12.2017 julkaistussa mainiossa suomalaisen rikosoikeuden historiikkikirjoituksessa Pyövelin kirves vei hengen yli 2000 suomalaiselta.]

S Mitä hyötyä islamilaisista terrori-iskuista osat 60, 61, 62, 63, 64 ja 65

60. Havaitaan, että kaikki uskonnot ovat samanlaisia, sillä myös evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen meni terroristien puolelle väittämällä, että tekijä on ”yksi meistä”.

61. Oivalletaan, että arkkipiispa on yksi heistä mutta ei meistä.

62. Opitaan, että viha johtuu siitä, että vihollinen on keskellämme, vaikka se ei olekaan meissä.

63. Käsittäessään olevansa itse osa islamin riivausta arkkipiispakin ymmärtää, ettei pääse irti Perkeleestä, mikä puolestaan tekee manausyritykset yhtä turhiksi kuin terroristien rukoukset.

64. Voin osoittaa olevani pätevämpi kuin arkkipiispa, sillä hänen sijassaan olisin saarnannut kansalle, ettei minkään uskonnon tai eettisen järjestelmän nimissä pidä surmata viattomia ihmisiä, niin kuin homojen lynkkaajat tekevät.

65. Arkkipiispakin oppii ekumeniaa ja ymmärtää, etteivät sharia-murhaajat saisi laittaa kenellekään narua kaulaan. 

[filosofi Jukka Hankamäki 23.8.2017 julkaisemassaan 78 kohtaa sisältävässä blogimerkinnässä Mitä iloa iskuista? – Terrorismi ja ”positive thinking”]

S Yle kertoo maahanmuuttoviraston kysymyksissä vain toisen osapuolen tarinan

[...]Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäisiä tapauksia julkisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi KELA ei voi kommentoida yksittäisiä sosiaaliturvatapauksia. Kommentointi olisi sekä vastoin Suomen perustuslain perusoikeuspykäliä että maahanmuuttoviraston työntekijöiden saamaa ohjeistusta. Jos maahanmuuttovirasto tai sen työntekijät ryhtyisivät kommentoimaan näitä tapauksia, he voisivat syyllistyä esimerkiksi virkavirheeseen tai jopa rikokseen.

Valtion virastona vähintään Yle tietää tämän. Tästä huolimatta Yle toistuvasti kertoo vain yhden puolen tarinasta kuin tarinasta ja maahanmuuttovirasto ei voi tehdä muuta kuin sanoa, että eivät voi kommentoida. Tilanne on hyvin epäsymmetrinen, sillä maahanmuuttovirasto ei yksinkertaisesti edes pysty puolustautumaan mediassa esitettyjä syytöksiä tai väitteitä kohtaan, mikäli se tahtoo noudattaa esimerkiksi henkilötietojen säilyttämistä ja perusoikeuksia koskevia lakipykäliä.

[Jiri Keronen blogissaan 30.1.2018 julkaisemassaan merkinnässä Maahanmuuttoviraston yksittäistapauksista uutisointi on mielipidevaikuttamista]

S Moderni, järjestäytynyt ja pitkälle erikoistunut yhteiskunta on kokonaisuudessaan fiktiivinen

Tähän usein huomautetaan, että kansallisuudet ovat pelkkää fiktiota, jotka perustuvat pelkkiin myytteihin ja yleistyksiin. Satunnaisesti valittu yksilö ei välttämättä sovi muottiin lainkaan, eikä ole muihin yksilöihin yhteydessä mitenkään muuten kuin mielivaltaisen "kansan" kautta.

Niin varmaan, mutta mitä sitten? Ihminen kehittyi juoksemaan alasti savannilla antilooppeja kiinni ja syömään niiden lihan raakana. Kaikki muu on keksittyä. Moderni, järjestäytynyt ja pitkälle erikoistunut yhteiskunta nyt vain ei toimi kivikautisen metsästäjä-keräilijäyhteisön dynamiikan mukaan. Väestöntiheys on suurempi, joten tarvitaan suurempia käsiteyksiköitä. Nykymaailmassa kansa on käyttökelpoinen ja hyödyllinen käsite, joten se on myös todellinen. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 14.12.2017 julkaistussa merkinnässä Kansallismielisyyden ja natsismin eroista.]

S Soldiers of Odin -katupartioryhmittymä tarkastelussa

Nyt salaperäisyyttä on hälvennetty yllättävästä suunnasta. Joensuussa kasvanut ja nykyään Berliinissä asuva valokuvataiteen opiskelija Silla Simone tutustui S.o.O.:n jäseniin entisessä kotikaupungissaan ja Kemissä. Simone vietti aikaa odinien kanssa kuvaten heitä, ja näin syntyi valokuvareportaasi Soldiers of Odin ja vieras, joka oli samalla osa Simonen taiteen maisterin opinnäytetyötä Aalto-yliopistossa. Turkulainen kustannusyhtiö Sammakko julkaisi reportaasin äskettäin kirjana.

Soldiers of Odin ja vieras on rohkea veto vasemmistolaiseksi identifioituvalta valokuvaajalta, sillä siitä puuttuvat politikointi ja moraaliset tuomiot. Kirjan jälkisanoissa Simone selvittää lähtökohtiaan:

Välittäminen sitoo valokuvaajan vastuuntuntoon, joka suojaa kohdetta hyväksikäytöltä. Olen astunut tässä kirjassa itsekin kameran katseen alle. Olen myös purkanut visuaalista vaikutusvaltaa ojentamalla ohjakset toisinaan odineille. Päästin heidät välillä kameran taakse, jotta he voisivat osallistua oman tarinansa kerrontaan. (…) Minkä tahansa ilmiön humaani ymmärtäminen vaatii yksittäisten yksilöiden tarkastelua. Kysymällä, mitä katupartio merkitsee jäsenilleen ja kuuntelemalla heidän tarpeitaan, pelkojaan ja haaveitaan löydämme syyt ilmiön synnylle.

Asenne on perin kaukana nykyvasemmiston vakiintuneesta linjasta, jonka mukaan ”natsi” on ihmisyyden vihollinen jonka kanssa ei sovi kommunikoida, tai parhaimmillaankin harhaanjohdettu surkimus. Simonen kirjassa S.o.O.:n jäsenten arkea esittäviä valokuvia rytmittävät katkelmat jäsenten kanssa käydystä sähköpostivaihdosta sekä erään jäsenen päiväkirjasta. Simone ei kommentoi katkelmia mitenkään, vaan jättää johtopäätökset lukijan vastuulle. Tämä on oikeamielisten maailmassa vakava synti, sillä akateemisten analyysien ja moralististen välihuomautusten puute saattaa johdattaa ”kriittiseen ajatteluun” kykenemättömän lukijan kuvittelemaan, että vastapuolella voi olla aivan tavallisia ihmisiä, joiden käsitykset ovat saaneet alkunsa oikeista kokemuksista ja perustelluista syistä. Vastustajasta luodut kauhukuvat ja alentuva suhtautuminen yleisöön ovat osa vanhaa ja yhä voimissaan olevaa totalitaarista tendenssiä, jota vasemmiston valtavirta ei itsessään myönnä eikä tunnista.

[kauhistuttava kirjailija Timo Hännikäinen Sarastus-verkkolehdessä 21.3.2018 julkaistussa kirjoituksessaan Veljeskunnan vieraana, jossa hän käsittelee tunnettua katupartioryhmittymää Soldiers of Odinia ja valokuvataiteen opiskelijan Silla Simonen kirjaa siitä]

S Uskonto on kotouttamisessa ongelma

Yksi suosikkiohjelmiani radiossa, Ylen Horisontti ei pettänyt taaskaan. Ohjelmassa valt. yo Seida Sohrabi pui muun lomassa uskonnon merkitystä kotoutukseen, käyttäen pohjalla sekä pakolaistaustansa kokemuksia että mittavia opintoja aiheesta. Hänen mielestään uskonto on kotoutuksen ongelma eikä hän allekirjoita nykylinjaa jossa uskonto on kotoutuksessa tärkeimmässä roolissa.

[...]

En usko salaliittoihin, mutta uskon tyhmyyden tiivistyvän joukossa. Ennen Seidan radioesiintymistä ei monikaan ollut uskaltanut kyseenalaistaa himmeliämme. Tämä himmeli on vuosikymmenten ajan tuottanut huonosti kotoutuneita, huonosti työllistyviä ja pahasti syrjäytyviä ihmisiä lukuisista maahanmuuttajaryhmistä. Ehkäpä olisi korkea aika terveelle kritiikille. 

[kerubinkasvoinen ja pörrökorvainen maltillisuuden mestari Kyuu Eturautti blogissaan 11.12.2017 julkaisemassaan merkinnässä Kotoutetaan syrjäytyneeksi]

S Tavalliset sipsit ovat naisille liian sottaisia ja äänekkäitä

Pepsi kehittelee sipsejä naisille - toimitusjohtaja: Tavalliset sipsit ovat naisille liian sottaisia ja äänekkäitä

Entäs mitä sitten tapahtuu, kun feministit pääsevät suuryhtiön johtoon? No, he tietysti julistavat, että naiset ovat erilaisia kuin miehet ja että siksi entiset sukupuolineutraalit tuotteet, kuten sipsit, täytyy sukupuolittaa.

Toimitusjohtaja Indra Nooyi hehkutti Freaknomics-nettiradion podcastissa, että yhtiö antaa naisille viimein mahdollisuuden nauttia rasvaisista naksuista samalla tavalla kuin miehetkin. Nooyin mukaan naiset eivät ole kyenneet tähän asti nauttimaan esimerkiksi yhtiön Doritos-sipseistä.

– Useat nuoret miehet sipsejä syödessään nuolevat innoissaan sormiaan, Nooyi kommentoi.

Hänen mukaansa naiset eivät nuole sormiaan sipsien mussutuksen jälkeen.

Olen ollut usein tilaisuuksissa, joissa on paikalla sekä naisia että sipsejä, enkä kyllä muista koskaan kenenkään valittaneen, että haluaisi kyllä syödä, mutta kun niistä lähtee niin kova ääni eikä niitä saa koskematta suuhun. Ihan yhtä mielellään he ovat sipsinsä syöneet kuin miehetkin.

– Naiset eivät rouskuttele sipsejä kovaäänisesti, he eivät nuole sormiaan ja naiset eivät myöskään kaada pussin pohjalta viimeisiä murusia suuhunsa, vaikka he haluaisivat kyllä tehdä niin, Nooyi julisti podcastissa.

Indra, kaada ihan rohkeasti vaan ne murut suuhusi. Viimeiset murut maistuvat parhailta, ja niiden syömisessä on sekin hyvä puoli, että kun suu on täynnä sipsinmurenoita, ei pysty sanomaan mitään niin typerää kuin tuo yllälainattu.

Toimitusjohtajan mukaan sipsit myös mahtuvat helposti käsilaukkuun, sillä hänen mukaansa naiset ihmettelevät jatkuvasti kuinka he saisivat herkkunsa mahdutettua mukaan.

Tosin tähän täytyy suhtautua pienellä varauksella, koska ainakaan jutun kuvituskuvan ilmeen perusteella hän ei näytä olevan tosissaan, vaan vain kokeilee, että kuinka älytön trollaus menee läpi. Pidän myös mahdollisena, että kun uudet naissipsit on saatu lanseerattua ja niiden edistyksellisyyttä kehutaan mediassa, Indra vetää kuminaamarin naamaltaan ja alta paljastuukin valkoinen mies, joka jää virnuillen katsomaan, muuttavatko feministit mielipidettään saman tien, vai huomaavatko he vasta jälkeenpäin, että naissipsit ovat aivan käsittämättömän misogynistinen konsepti. 

[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 13.3.2018 julkaistussa merkinnässä Pekka lukee lehteä 23: Jouluspecial. Merkintä oli kokonaisuudessaan jonkin verran yllä näkyvää pitempi, ja siinä käsiteltiin useaa asiaa. Itse lausuin lukijakommenteissa seuraavaa:]

Laitoin penistaistelukuvan näytönsäästäjääni, koska pidän bonoboista.

Lisäksi haluaisin sanoa, että naiset eivät syö sipsejä äänekkäästi, eivätkä myöskään piereskele saatikka käy pöntöllä.

S Poista kiire sanavarastostasi

Kiireestä puhuminen lisää kiireen ja paniikin tuntua. Se vie myös aikaa varsinaiselta tekemiseltä.

– Soitin asiakkaalle, joka toitotti, että hänellä on kauhea kiire. Hän puhui siitä viisitoista minuuttia. Siinä ajassa hän olisi jo saanut sanottua asiansa, Maarika Maury sanoo.

Hän neuvookin poistamaan kiireen omasta sanavarastosta. Se kannattaa koettaa kitkeä myös sisäisestä puheesta. Kiirepuheella on kielteinen vaikutus mielialaan ja se jäykistää kehon. Lisäksi hoppuilu tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin.

– Jos vaikkapa pomo puhuu kiireestä, ihmiset alkavat ajatella, että on tärkeää olla kiireinen. Se tarttuu ja tulee paniikin ilmapiiri. 

[Näin oli lausuttu Elisa Kallungin kirjoittamassa 5.3.2018 Ylen sivuilla julkaistussa uutisartikkelissa Lakkaa puhumasta kiireestäsi ja ole läsnä – kiirettä voi itse vähentää ja se kannattaa, jossa kirjoittaja käsittelee Maarika Mauryn, Jaana Tuomilan ja Tuomo Meretniemen kirjaa 'Hoppu on hanurista – 12 askelta kiireen kitkemiseksi'.]

[PS. En pidä täysin pahana eräänlaista sellaisen kirjan mainostamista, mitä en ole itse lukenut, kun kirjassa näyttää toimittajan selostuksen perusteella olevan asiaakin.]

S Suomen kielen tulevaisuus näyttää vähemmän vankalta

Hyvin monessa vastauksessa nousee esiin huoli suomen kielen asemasta tieteen kielenä.

– Suomen kieli ei voi pysyä täysimuotoisena kirjakielenä, jos sitä ei käytetä monimuotoisesti. Sanaston kehittyminen ja säilyminen edellyttää myös monipuolista käyttöä, sanoo Tampereen yliopiston professori Anneli Pajunen.

Hänen mukaansa puhekieleen turvautuvilla nuorilla ja nuorilla aikuisilla on jo nyt puutteita suomen kielen hallinnassa, muun muassa sanastossa ja kirjoittamistaidoista. Opinnäytteitä olisi professorien mukaan joka alalla voitava tehdä suomeksi tohtorinväitöskirjaa myöten.

– Lukutaidon kehittyminen edellyttää myös kompleksin ja vaikean tekstin lukemista. Tällä hetkellä en suhtaudu kovin luottavaisesti suomen kielen tulevaisuuteen, Pajunen sanoo. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 14.3.2018 julkaistussa Markku Sandellin kirjoittamassa artikkelissa Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?.]

[PS. Jo Karl Marx ennusti pienten kielten häviävän.]

S Ylessä harjoitetaan valemediautta

Kun Huhtasaari sitten saapui Ylen vaalitenttiin toimittaja Kirsi Heikelin käsiteltäväksi, veronmaksajan rahoittama televisioyhtiö käyttäytyi alle kaiken arvostelun. Heikelin käyttäytymistä ei voi mitenkään puolustella ja kyseessä on näiden vaalien häpeällisin yksittäinen tapahtuma. Kun katseli, miten Ylen toimittajat käyttäytyivät kevyen sarjan vasemmistoehdokkaiden kanssa, voi havaita, että Huhtasaari sai veronmaksajan rahoittamalta yhtiöltä ”erityiskohtelua”.

Heikel ei ollut suinkaan ainoa lajissaan. Iltasanomien toimittaja Timo Haapala vertasi Huhtasaaren henkilökohtaisesta albumista saatujen kuvien ryydittämänä Huhtasaarta Mussoliniin. Haapala kirjoitti:

”Huhtasaaren näkemykset ja esiintyminen tuovatkin mieleen tyylin, jolla Benito Mussolini nousi valtaan 1920-luvulla Italiassa.”

En viitsi tässä sanoa, mitä Timo Haapalan kirjoitus tuo mieleen. 

[Näin oli lausuttu Vasarahammer-blogissa 18.1.2018 julkaistussa merkinnässä Alpakkamedia ja presidentinvaalit.]

[PS. Itse voisin arvata, että blogistille tuli toimittajan kirjoituksesta mieleen natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels.]

S Masennuslääkkeet eivät tylsistytä ajattelua ja aivotoimintaa

Lääkkeiden on joskus uskottu tylsistyttävän ajattelua ja aivotoimintaa. Tutkimukset osoittavat toista.

On todettu, että monilla vaikeaa depressiota sairastavilla muistiin ja oppimiseen liittyvä hippokampus on normaalia pienempi. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että mitä pitempään depressio oli kestänyt ilman, että potilas on saanut masennuslääkitystä, sitä pienempi oli hippokampus. Jos potilas oli saanut lääkitystä, tällaista yhteyttä ei löytynyt.

Masennuslääkkeiden on eläinkokeissa myös huomattu lisäävän hippokampuksessa hermosolujen uusiutumista ja yhteyksien muodostamista, eli neurogeneesiä.

HUSin, Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tekemässä tutkimuksessa kuvattiin ihmisten aivoja toiminnallisen magneettikuvauksen avulla, kun heille annettiin masennuslääke mirtatsapiinia.

Tutkimuksessa huomattiin, että masennuslääke lisäsi positiivista ajattelua. Jo yksi annos vaikutti tunteiden prosessointiin aivoissa ja muutti aivojen toimintaa laajasti. Masennuslääke viritti aivojen tunnealueiden reagointia positiivisemmaksi. 

[tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen Ylen sivuilla 19.11.2017 julkaistussa artikkelissaan Masennuslääkkeet antoivat takaisin elämäni - miksi niitä vieläkin vähätellään?]

S Kuolemantuomion olemassaolo ei kohota ihmishengen arvoa

Ihmishengen arvoa ei kohota suinkaan se seikka, että valtiokin katsoo asiakseen katkaista jonkun pään vuodessa.

[rikosoikeuden professori Brynolf Honkasalo, jota ei ehkä ole pidetty liberaalin kriminaalipolitiikan edustajana, 1950-luvulla]

S Sosiaalisen median raivoava väkijoukko

Jenkeissä kirjoja vaaditaan sensuuriin milloin mistäkin syystä. Jotkut haluavat kieltää klassikkoteos Huckleberry Finnin, koska siinä käytetään neekeri-sanaa – ja tietyt koulut ovatkin pudottaneet sen lukulistoiltaan. Virginia Woolfin romaaniin Mrs Dalloway on puolestaan vaadittu varoitustekstejä, koska romaani voi ahdistaa jotakuta: se käsittelee itsemurhaa.

Samasta aiheesta on huolehtinut myös Index on Censorship -sananvapausliikkeen toimitusjohtaja Jodie Ginsberg, joka varoittaa sosiaalisen median raivoavasta väkijoukosta.

“Se johtaa siihen, että kirjailijat ja kustantajat sensuroivat itseään pelon takia. Me voimme lukea mitä haluamme, mutta nykyään toimii toisenlainen sensuuri. Se ei tule valtiolta vaan raivostuneilta kansalaisilta”, Ginsberg totesi.

Aihe on ajankohtainen, eikä rajoitu pelkästään kirjallisuuteen. 

[Sanna Ukkola Ylen blogissaan 8.3.2018 julkaistussa merkinnässä Anastasia Steelen ja Mr. Greyn kielletty rakkaus]

S Soininvaapa Lepomäen sotejutusta: Pehmeä budjettirajoitus

Lepomäki esittää aivan oikein, että kaavailut pakottaa maakunnat säästöihin budjettirajoitteella eivät tule onnistumaan. Ottaako VM vastuun siitä että synnytyssairaala laitetaan kiinni syyskuussa ja kehotetaan äitejä synnyttämään omatoimisesti kotona? Kun VM joutuu lopulta kuitenkin antamaan periksi, maakunnalla on suuri kiusaus leväperäiseen rahankäyttöön. Onhan siinä kyse myös työpaikoista maakunnan alueella. 

[Vihreiden Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 4.3.2018 julkaisemassaan merkinnässä Lepomäki oikeassa sotesta, mutta ei hänenkään mallinsa toimi]