Amerikkalaiseksi taidekauhuksi ainutlaatuinen teos on harvinaislaatuisesti näytelty esperanton kielellä. Aikanaan kultivoituneet esperantoharrastajat pilkkasivatkin surutta näyttelijöiden onnetonta ääntämistä. Jos kuitenkin sivuutamme näiden oman elämänsä esperantotaitureiden historiaan hukkuneen naurun, voimme todeta kyseisen kielen toimivan erinomaisesti tarinan eduksi. Vieraan kielen kanssa näyttelijät taantuvat sympaattisiksi, hieman lapsenkaltaisiksi todellisen maailman ulkopuolisiksi entiteeteiksi, jotka elävät omaleimaisessa keskiaikaa henkivässä fantasiassa. Heistä tulee miellyttävällä tavalla inhimillisiä.
[Näin oli lausuttu Jari Mustosen kirjoittamassa elitisni.net-sivustolla 12.1.2022 julkaistussa elokuva-arvostelussa vuodelta 1966 peräisin olevasta yhdysvaltalaisesta elokuvasta Incubus, jossa näyttelee varhainen kanadalainen näyttelijä William Shatner.]
[PS. Ei varmaankaan olisi vaatinut kovin paljoa opettaa näyttelijöille oikea esperanton ääntäminen. Meikäkin sen aikoinaan oppi.]
Ehkäpä se esperanton romaanisia kieliä mukaileva ääntämys on helpompi opittava suomenkieliselle kuin sanat ämeöyrrrikeäöyksi vöyänthöymeäään tottuneelle?
VastaaPoistaLukiostani läksi viime vuosituhannen lopulla USAan vaihto-oppilaiksi kaksi tyttöä ja yksi poika.
Toinen tytöistä kertoi palattuaan High Schoolinsa rehtorin kutsuneen hänet kansliaan oppiakseen ääntämään uuden vaihto-oppilaan nimen oikein;
se oli hänelle kunnia-asia jokaisen vaihto-oppilaan kanssa.
Hän pyysi neitoa lausumaan nimensä kuten se äännetään, sitten alkoikin lukea sitä paperista myöäöngerrtäöyen sitä ämeöyrrrikäksi!
Tyttö keskeytti hänet ja sanoi:
"Say after me!"
Tämä piti toistaa kolmesti, ennen kuin Principal Man tajusi kuunnella mitä sanotaan ja toistaa sen, eikä alkaa lukea paperista nimeä suomeksi ja veäöynthöeääää sitä ämöeyrikäksi.
Okei. Mukailee se kyllä melkoisen paljon slaavilaisia kieliäkin.
Poista