Kaikki eivät pidä kehitystä ihmisen hyvinvoinnin voittona. Israelilainen
historioitsija Yuval Noah Harari pitää kirjassaan kirjassaan Sapiens: ihmisen lyhyt historia,
että maanviljelyksen keksiminen oli ihmiskunnan pahin virhe, joka on
alentanut hyvinvointia valtavasti. Ensilukemalta väite tuntuu
kummalliselta. Metsästäjä-keräilijöinä maailmassa voisi elää korkeintaan
joitakin kymmeniä miljoonia ihmisiä. Muiden pitäisi siis kuolla
nälkään. Hararin väite ei kuitenkaan ole täysin järjetön. Maatalous
laajensi ihmisen ekologista lokeroa valtavasti, mutta lopulta se
kuitenkin täyttyi. Kuolleisuus palasi taas syntyvyyden tasolle, mutta
nyt ihmisen piti raataa elantonsa eteen. Ennen ei pitänyt, koska ei
voinut. Siksi metsästäjä-keräilijöiden elämä oli hänen mukaansa
onnellisempaa kuin maatyöläisten elämä keskiajalla. Ilman maataloutta ei
kuitenkaan olisi ollut suuria väestökeskittymiä, jotka synnyttivät
kulttuurin ja tieteen. Nykyaikaan ei olisi voitu siirtyä ilman
maatalouden välivaihetta. Jos maanviljelyksen keksiminen sitoi ihmisen
raatamiseen, nykyaika tuntuu vapauttavan ihmisen työnteosta eikä
sitäkään pidetä hyvänä.
[Vihreiden
Grand Old Man (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaara blogissaan 24.2.2020
julkaisemassaan merkinnässä Onko turvallisuushakuisuus niitattu ihmisen evoluutioon?]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti