Perkon – ja muutamien hänen siteeraamansa tutkijan ja myös joidenkin vallankumousta vastustaneiden työväenjohtajien – mukaan kaikki keskeiset työväenliikkeen tavoitteet oli joko jo saavutettu tai ne olisi voitu saavuttaa ilman verenvuodatusta. Suomessa oli vuonna 1917 kansanvaltainen poliittinen järjestelmä eduskunta korkeimpana päättävänä elimenä. Yleinen ja yhtäläinen ääni- ja vaalioikeus ja kunnallinen demokratia sekä kahdeksan tunnin työpäivä olivat jo käytössä. Mitä vielä olisi voinut vaatia? Kävikö niin, että kun vihankylvöstä alkanut vyöry oli lähtenyt liikkeelle, sitä ei pystytty enää pysäyttämään?
[Näin oli lausuttu tietokirjailija Helena Pilkkeen Agricola-verkon sivuilla 30.1.2023 julkaitussa artikkelissa Vihapuheesta taisteluun, taistelusta yhteistyöhön, jossa hän käsittelee Touko Perkon tuoreinta teosta Kaksi vapaussotaa.]
[Kyllä, tämä on traagista.]
Tuosta oli jätetty oletettavasti tarkoituksella pois bolsevikkien suora yllytys kapinaan:
VastaaPoistaensimmäinen kapinaannousukehotus tuli vain kaksi päivää Lokakuun vallankumouksen jälkeen, ja siitä kaksi päivää myöhemmin kärsimätön tivaus, missä viipyy se vallankumous, johon suomalaiset toverit olivat luvanneet ryhtyä?!
Sinänsä ymmärrettävää, ettei näitä asioita haluta muistella näin yksityiskohtaisesti.
Onneksi bolshevikkien harjoittama yllytys on kuitenkin laajalti tunnettu asia. Joten harvaa ihmistä voi tuolla tavalla hämätä.
Poista