Keskiajalla sodankäynti ei ollut sarja taisteluita vaan julmaa ja hidasta näännytyssotaa jossa vastustajan talous pyrittiin romahduttamaan. Miten? Tuhoamalla vastustavan hallitsijan veronmaksajat. Ranskalainen termi chevauchée tarkoitti hevosmiesten rynnäkköä, jossa pellot ja kylät ryöstettiin ja poltettiin ja asukkaat vangittiin ja/tai surmattiin. Termin ymmärtäminen on elintärkeää keskiaikaisen sodankäynnin avautumiselle. Juuri hitaasta "ryöstelysodasta" johtuen, jota voitiin käydä vain kesäisin kun hevosille riitti rehua, sodat venyivät "satavuotisiksi sodiksi". Talvella oli yleensä sanomattakin solmittu aselepo, kun joukot olisivat nääntyneet. Keskiajan linnoitusten tiheys on muuten suoraan sidoksissa peltojen tuottoon. Mitä tuottavammat pellot, sitä suuremmat tulot ja vöestä ja edelleen paremmat mahdollisuudet rakentaa ja ennen kaikkea ylläpitää linnoja. Alueilla, joilla pellot tuottivat vähän on myös vähän linnoituksia.
[Näin oli lausuttu Hylsyin lentoja -blogissa 5.2.2020 julkaistussa merkinnässä Muutama nootti keskiaikaisesta sodankäynnistä.]
[Hallitsijat pyrkivät suojelemaan alamaisiaan, ja vihollisen kuningas ei tyrkyttänyt vihollisensa alamaisille itseään parempana hallitsijana, vaan pyrki osoittamaan, ettei näiden hallitsija kyennyt suojelemaan heitä.]
Hevosmiehet eivät tehneet rynnäkköjä, ratsumiehet tekivät.
VastaaPoistaRatsumies oli se Heikki Hakkapeliitta, joka nelisti Breitenfeldin kentällä kavioiden lyödessä säihkyävää loimua;
hevosmies oli se kuormarenki Pavosen Heska, joka nuokkui ruokkoamattomana kärrynsä kuskinpukilla.
Ja lisäksi ovat hevosmiesten tietotoimiston uutiset.
Poista