lauantai 23. heinäkuuta 2016

Turkki on paradoksaalinen maa {S}

Turkki on paradoksaalinen valtio. Sen perimmäinen ongelma ei ole huono tai epädemokraattinen hallinto vaan väestö, joka on suurimmaksi osaksi taipuvainen vanhoillisuuteen ja islamismiin.

Turkki on paradoksaalinen, koska siellä kemalistinen armeija on aika ajoin epädemokraattisin keinoin puolustanut sekularismia, länsimaisuutta ja perusvapauksia ja pannut kuriin demokraattisesti valittuja mutta ääriuskonnollisia ja epäliberaaleja siviilihallituksia.

Asiasta on vaikea käydä keskustelua, koska länsimaalaiset ihmiset, omasta perspektiivistään, kuvittelevat (tai ovat kuvittelevinaan), että demokratia tiukassa merkityksessään (enemmistövalta) tuottaa automaattisesti ja kaikkialla myös demokratiaa sen laajassa merkityksessä (sekularismi, liberalismi, kansalaisvapaudet).

Muistan, kuinka ministeri Stubb Egyptin vallankumouksen aikana hehkutti, että nyt maahan saadaan "liberaali demokratia ja sosiaalinen markkinatalous". Saatiin Mursi ja muslimiveljeskunta.

Kysymys kuuluu, onko demokratia itseisarvo vai väline hyvän yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Jos jälkimmäinen, miten pitäisi suhtautua tilanteeseen, jossa demokratia ilman suitsia tuottaa asukkaiden ja naapureiden kannalta huonomman yhteiskunnan kuin suitsittu demokratia?

[paha mies Jussi Halla-aho Facebookissa luultavasti 21.7.2016]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti