S Nationalistinen Sinn Féin -puolue on voittanut (vihdoin) Pohjois-Irlannin parlamenttivaalit

Nationalistinen Sinn Féin -puolue on voittanut Pohjois-Irlannin paikallisvaalit ensimmäistä kertaa alueen historiassa. Asiasta kertoivat kansainväliset uutistoimistot.

BBC:n mukaan Sinn Féin voitti 27 paikkaa alueen itsehallintoelimessä, 90-paikkaisessa Pohjois-Irlannin kansankokouksessa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.5.2022 julkaistussa Alli Wartiovaaran kirjoittamassa uutisartikkelissa Pohjois-Irlannin vaaleista historialliset: nationalistinen Sinn Féin -puolue voitti ensimmäistä kertaa.]

[Mielenkiintoista, että artikkelissa ei mainita kertaakaan, että nationalismi olisi "tunkkaista" tai "tympeää". Onko lehden toimittajakunta muuttumassa oikeistopopulistiseksi?]

S Putin on taitamaton politiikan peluri

Stubb ei kuitenkaan pidä Putinia sellaisena strategisena pelurina, jollaisena häntä on usein lännessä pidetty.

– Putin yritti venäläistää Ukrainan ja teki siitä eurooppalaisen. Hän yritti hajottaa EU:n enkä ole koskaan nähnyt sitä yhtenäisempänä. Hän yritti pitää Suomen ja Ruotsin pois Natosta ja sisään mennään. Strategisesti kaikki on mennyt pieleen.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehden sivuilla 5.5.2022 julkaistussa Johannes Kotkavirran kirjoittamassa uutisartikkelissa Alexander Stubb kyseen­alaistaa yleisen käsityksen Putinista: ”Kaikki on mennyt strategisesti pieleen”.]

S Pohjoismaat muodostaisivat yhdessä yllättävän vahvan puolustuslinnoituksen

Ruotsin sosiaalidemokraatit alkavat kääntyä Naton kannalle. Jos Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin kuin Suomi, Pohjoismaat muodostaisivat yhdessä yllättävän vahvan puolustuslinnoituksen. Ruotsin jäsenyys auttaisi Suomea välttämään Natossa yksinäisen roolin Venäjän reunavaltiona.

[Näin oli kuulunut Helsingin sanomat -lehdessä 16.4.2022 julkaistun Kaius Niemen kirjoittaman kolumnin Kuluvalla viikolla tapahtui käänne, joka voi luoda Pohjois­maista yhden suurimmista Nato-armeijoista tiivistelmä.]

S Huijaamisen ansiosta kykenemme elämään sen totuuden kanssa, että jokaisessa meissä on syntymästään asti valmius hyvään ja pahaan

Aivot osaavat huijata itseään mestarillisesti.

Tämän on havainnut professori ja aivotutkija Lauri Nummenmaa, joka pohtii työkseen ihmismielen synkimpiä puolia.

Huijaamisen ansiosta kykenemme elämään sen totuuden kanssa, että jokaisessa meissä on syntymästään asti valmius hyvään ja pahaan.

”Sama laji, joka rakentaa yhteisponnistuksella avaruussukkulan ja sairaalan, kykenee äärimmäisiin kammottavuuksiin. Koulukiusaamiseen, syrjintään, ryöstöihin ja jopa kansanmurhiin”, Nummenmaa sanoo.

Valmius voi yllättää ihmisen itsensäkin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

S Demokraattisena valtiona Venäjä ei olisi koskaan hyökännyt Ukrainaan

Vapaat ja läpinäkyvät vaalit, vapaa media, vahva oppositio, monimuotoinen kansalaisyhteiskunta, itsenäiset tuomioistuimet, ihmisoikeuksien kunnioitus ja vahva oikeusvaltio ovat tärkeitä toimivan demokratian osatekijöitä. Autoritaariset valtiot muodostavat turvallisuusriskin, sillä niistä puuttuvat valtaa tasapainottavat mekanismit, ja se mahdollistaa valtaa käyttävien arvaamattomat toimet.

Yksi taustatekijä Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan on Venäjän demokratian ja oikeusvaltion heikko tila. Demokraattisessa valtiossa oppositio olisi todennäköisesti kyseenalaistanut sodan syitä, vapaa media ja kansalaisyhteiskunta olisivat torjuneet disinformaatiota ja toimiva parlamentti olisi pyrkinyt löytämään konfliktiin rauhanomaisia ratkaisuja.

On vaikea kuvitella tilannetta, jossa oikeasti demokraattinen Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaa vastaan. Demokratian tukeminen pitäisikin nähdä myös turvallisuuspoliittisena työkaluna.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 30.4.2022 julkaistussa Tuija Braxin ja Gary Klaukan vieraskynäkirjoituksessa Demokratiat ja oikeusvaltiot lisäävät maailman turvallisuutta.]

S Viron pääministerin Kallaksen mielestä länsimaat menivät jo kolmesti Putinin halpaan ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan

Länsimaisten päättäjien keskuudessa on eriäviä näkemyksiä siitä, kannattaako Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa yrittää vielä luoda keskusteluyhteyttä. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui Putinin kanssa puhelimessa aiemmin tällä viikolla.

Kallasta Putinin kanssa puhuminen ei kiinnosta.

”Putin on sotarikollinen, joten en näe mitään järkeä keskustella hänen kanssaan.”

Kallaksen mielestä länsimaat menivät jo kolmesti Putinin halpaan ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan: vuonna 2008 Georgiassa, vuonna 2014 Krimillä ja heti perään Itä-Ukrainan Donbasissa.

”He pitävät vuoden tai kahden taukoa, ja sen jälkeen hirmutyöt jatkuvat. Heidän on maksettava ja jouduttava vastuuseen sotarikoksistaan.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 6.5.2022 julkaistussa Pekka Mykkäsen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Putin on sota­rikollinen, joten en näe mitään järkeä keskustella hänen kanssaan”, sanoo Viron pää­ministeri.]

S Manner-Kiinan omistuksia Venäjä ei voi kansallistaa

Kiina ei auta ilmaiseksi. Se on jo alkanut neuvotella Venäjän luonnonvarojen ostosta. Pitkällä aikavälillä tämä vain syventäisi Venäjän ahdinkoa. Kiinan omistuksia Venäjä ei voi kansallistaa.

[Näin oli lausuttu Verde-lehdessä 10.3.2022 julkaistussa Osmo Soininvaaran kirjoittamassa pääkirjoituksessa Venäjän karmiva tulevaisuus.]

S Tolstoin suurromaani Erikoisoperaatiot ja rauha

Vanhempi sukupolvi muistaa hyvin sykähdyttävän laulun: Haluavatko venäläiset sotaa (Хотят ли русские войны?, https://www.youtube.com/watch?v=yU54x55AJUg ).

Roskomnadzor nimellä tunnettu sensuurihallinto on nyt Venäjällä päättänyt, ettei Ukrainassa parhaillaan käynnissä olevasta operaatiosta saa käyttää nimitystä sota (vojna), vaan erikoisoperaatiot (spetsoperatsii -spetsialnyje operatsii).

Niinpä kansan suussa ruvettiin puhumaan siitä, että Tolstoi kirjoittikin itse asiassa kirjan Erikoisoperaatiot ja rauha ja tuo alussa mainittu laulu on esitettävä muodossa Haluavatko venäläiset erikoisoperaatioita (Hotjat li russkie spetsoperatsii?).

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissaan 3.3.2022 julkaisemassa merkinnässä Onko tässä jotain aivan erityistä?.]

[PS. Muinoin luin Tolstoilta kaiken, mitä häneltä oli suomennettu ja sai kaupunginkirjastojen kokoelmista lainattua.]

S Miksi koronaa vastaan rokotetut kuolevat harvemmin muihin sairauksiin kuin rokottamattomat

Ei ole tietenkään uskottavaa, että rokotus koronaa vastaan suojaisi muilta taudeilta ja kuolemilta. Matalampi kuolleisuus rokottamisen jälkeen selittynee ainakin osin sillä, että terveemmät ottavat rokotteita aktiivisemmin sekä mahdollisesti sillä, että saattohoidossa olevia ei ole alkuvaiheen jälkeen enää rokotettu. Toisaalta rokotettujen alempi kuolleisuus näkyy myös nuoremmissa ikäryhmissä, mikä ei tue saattohoidon vaikutusta vaan painottaa ensimmäistä vaihtoehtoa. On toki mahdollista, että matalampaan kuolleisuuteen voi  piiloutua myös rokotekuolemia mutta viitteitä tällaisesta ei ole. 

[Näin oli lausuttu Juhani Knuutin blogissa 3.3.2022 julkaistussa merkinnässä Debatti 2: Koronarokotteiden turvallisuus.]

S Kazakstan työntää itseään pikku hiljaa erilleen Putinin Venäjästä

Pikku-uutinen Kazakstanista viime perjantailta: digitaalisesta kehityksestä vastaavan apulaisministeri Askar Žambakinin mukaan Kazakstan harkitsee luopumista yhteisen maksujärjestelmän kehittämisestä Venäjän valtiollisen Sberbankin kanssa. Asiasta kertoo uutissivusto Tengrinews.

Kazakstanin valtionpalveluista vastaavan komitean puheenjohtaja Alihan Baimenov arveli saman uutisen mukaan päivää aiemmin, että mallia omaan maksujärjestelmään voitaisiin hakea esimerkiksi Virosta tai Etelä-Koreasta.

Kazakstanilaisia ei voi moittia, sillä yhteistyö pakotelistoille päätyneen venäläispankin kanssa ei ole täysjärkistä touhua. Sberbankin vaikeudet ovat kuitenkin pikku juttu, kun hyökkäyssota Ukrainassa alkaa romuttaa sitä, mikä Venäjän etupiiristä on jäljellä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 17.4.2022 julkaistussa Pekka Hakalan kirjoittamassa kolumnissa Keski-Aasian tasavallat haluavat nyt loitommalle Venäjästä – Jos Putinin sotimisen tarkoitus on etupiirien turvaaminen, on käymässä päinvastoin.]

S Arkkipiispa Desmond Tutu (1931-2021) arvosteli maansa apartheidin jälkeistä ryvettyneisyyttä

Puitteiltaan Etelä-Afrikka on demokraattinen, ja rotuerottelu on purettu. Tutun päämäärä oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta ei sen sijaan ole toteutunut.

Hän oli itse ensimmäisten joukossa arvostelemassa apartheidin jälkeistä ryvettyneisyyttä. Tutu tuomitsi ”ottamisen kulttuurin”, joka 1990-luvulla pääsi nopeasti vallalle Etelä-Afrikan valtapuolueessa ANC:ssä eli Afrikan kansalliskongressissa.

Tutu ei ollut koskaan ANC:n jäsen, mutta hän irtaantui puolueesta julkisesti vuonna 2013 kertomalla, ettei enää aio äänestää sitä. Etelä-Afrikan presidenttinä oli tuolloin Jacob Zuma, jolla on maine läpeensä korruptoituneena miehenä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 26.12.2021 julkaistussa Heikki Aittokosken kirjoittamassa uutisartikkelissa Desmond Tutun elämä oli osoitus optimistisen sinnikkyyden voimasta.]

[Muistan nuorempana maalanneeni öljyvärimaalausta Desmond Tutusta. Ilmeisesti en saanut koskaan sitä valmiiksi.]

S Sota on vanhentanut Ukrainan presidenttiä Zelenskyiä

Olen vanhentunut kaikesta tästä viisaudesta, jota en koskaan halunnut. Se on viisautta, joka on sidottu kuolleiden ihmisten määrään ja venäläisten sotilaiden harjoittamaan kidutukseen. Sellaista viisautta.

[Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi Ilta-sanomat -lehden sivuilla 28.4.2022 julkaistun Elias kaskelan kirjoittaman uutisartikkelin Time: Zelenskyi kertoo sodan ensi­hetkistä – vartijat toivat presidentille rynnäkkö­kiväärin, kun Venäjän laskuvarjo­joukot hyökkäsivät mukaan]

S Soininvaara: Mihin Vihreiden kannatus on huvennut?

Siitä ei siis pidä olla huolissaan, etteivät vihreät saaneet nykykannatukseensa nähden normaalia 8,5 prosenttia, vaan kannatus jäi 7,4 prosenttiin. Huolissaan pitää olla siitä, että 8,5 prosenttia olisi ollut normaali tulos, jos äänestysprosentti olisi ollut 70 %. Mihin kannatus on huvennut?

Olen pitänyt suuni kiinni asiasta, koska entisen puheenjohtajan ei pitäisi puuttua koko asiaan, mutta kun muutkin entiset puheenjohtajat ovat kantansa sanoneet, avaan minäkin suuni.

[Näin oli lausuttu Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran blogissaan 24.1.2022 julkaisemassa merkinnässä Mitä ajattelen vihreiden vaalituloksesta?.]

S Yksilön vastuuttaminen on yrityksille tärkeää

Yksilön vastuuttaminen on yrityksille kätevää, koska näkökulma siirtää yrityksen liiketoiminnan moraalisuuden pohdinnan syrjään ja tarjoaa tilalle kasan hankalia tunteita.

Esimerkiksi Spotifyssa on nykyään mahdollisuus tukea osaa artisteista suoraan. Että hei, me ei makseta musiikintekijöille kunnollisia rojalteja, mutta vippaisitko kaksi euroa? Myös Woltissa voi nykyään tipata. Lähettien asema on yleisesti tiedossa, joten moraalipaini siirtyy yksilön vastuulle darrapitsaa tilatessa. 

[Näin oli lausuttu Ronja Salmen Helsingin sanomat -lehdessä 3.12.2021 julkaistussa kirjoituksessa Veronmaksu ei ole hyväntekeväisyyttä, eikä yrittäjyys itsessään ylevää.]

S Komanssien imperialismi ja riisto, osa 4

 Entä sota sitten? Eikö comanchien valta-asema sittenkin perustunut sotilaalliseen herruuteen? Eikö lopulta kuitenkin juuri sotilaallinen voima ollut comanchien vallan taustalla vaikuttava dynaaminen tekijä? Hämäläisen mukaan näin ei suinkaan ollut, sillä juuri kauppaverkoston rakentaminen teki alussa tärkeässä asemasta olleesta sotimisessa tarpeetonta:

– Esimerkiksi useat espanjalaiset siirtokunnat alistettiin tekemällä ne taloudellisesti riippuvaisiksi, ei väkivalloin. Pian muun muassa hevosten, muulien ja lihanvälittäminen oli comanchien käsissä. Sotilaallista uhkaa toki tarvittiin vahvistamaan kauppasuhteilla saavutettua herruutta, mutta aktiivinen sotiminen ei kuulunut comanchien vallankäyttöön enää imperiuminrakentamisen alkuvaiheen jälkeen. Kauppaverkostojen luomisessa ja alistussuhteiden ylläpitämisessä comanchet käyttivät varsin taitavasti myös diplomatiaa esimerkiksi vihjailemalla yhteyksistään espanjalaisiin ranskalaisille siirtokunnille.

– Imperiumi myös mureni nimenomaan vallantaloudellisen pohjan romahdettua. Yksi keskeinen tekijä tässä oli biisonilaumojen määrässä tapahtunut voimakas väheneminen jo 1800-luvun alussa. Comanchien valta hajosi siten sisäisiin tekijöihin, ja Yhdysvaltojen 1870-luvulta alkaen käymät intiaanisodat vain sinetöivät jo muutenkin tapahtuneen imperiumin häviön.

[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston Sari Forsströmin, Jouko Nurmiaisen ja Risto Marjomaan tekemässä Pekka Hämäläisen väitöshaastattelussa "Valkonaama comanchien historioitsijana", joka oli julkaistu Historian tietosanomien niteen 1 numerossa 1 vuonna 2001.]

[PS. Komansseista on artikkeli Wikipediassa.]

S Diktaattorit ja narsismi

Lähes jokaisen pitkään hallitsevan diktaattorin mielessä pyörivät samanlaiset ajatukset, päättelevät yhdysvaltalaiset psykiatrian professorit Seth Davin Norrholm ja Samuel Hunley, jotka ovat kartoittaneet yksinvaltiaiden mielenmaisemaa.

Merkittävimmin diktaattoreja yhdistää ja heidän vainoharhojaan ruokkii narsismi, Norrholm ja Hunley korostavat.

Tutkijoiden mukaan diktaattorien arkea hallitsevat vahvasti myös alituinen pelko, epäluulo sekä ylikorostunut tarve näyttää ja käyttää valtaa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 14.4.2022 julkaistussa Hannu Pesosen kirjoittamassa artikkelissa Vainoharhat vaivaavat diktaattoreja – kriisit alkavat usein yksinvaltiaista, jotka eristäytyvät arjesta.]

S YK:n ihmisoikeusneuvosto tykkää olla muodostamatta tuomitsevia päätöslauselmia, jos kyseessä on oikea maa

Tuomitsevalta päätöslauselmalta säästyivät viime vuonna esimerkiksi Kiina, Venäjä, Kuuba, Saudi-Arabia, Pakistan ja Turkki – kuten ne ovat säästyneet joka vuosi neuvoston perustamisesta lähtien.

Näin siitä huolimatta, että ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti raportoineet niiden harjoittamista vakavista ihmisoikeusloukkauksista joko omaa väestöään kohtaan tai toisen maan alueella. 

[Näin oli lausuttu Suomen kuvalehdessä 16.1.2022 julkaistussa Heikki Salmelan kirjoittamassa artikkelissa Tämäkö reilua? YK:n ihmisoikeusneuvosto paheksuu Israelia sarjatulella, mutta Kiinaa tai Venäjää se ei ole tuominnut koskaan.]

S Tšetšeeneihin liittyen peliin on jäänyt todella, todella outo vuohiin liittyvä bugi

Jalkaväkeä löytyy vielä yksi erikoisuus: tšetšeenit, jotka ovat olevinaan pelin eliittiyksiköitä. Todellisuudessa ne ovat pelin surkeimpia joukkoja, sillä niitä ei saa siirtymään kohti etulinjaa millään vaan ne jäävät selustaan ja räiskivät ympäriinsä minne sattuu. 

Tšetšeeneihin liittyen peliin on jäänyt todella, todella outo bugi. Delfiinien ja koirien lisäksi pelissä on nimittäin vuohia vaeltelemassa maastossa. Jos tšetšeenin vie tällaisen lähelle, nappaa sotilas sen nopsaan kainaloonsa ja juoksee lähimpään rakennukseen. Hetken kuluttua ulos tulee kaksi tšetšeenisotilasta. Kätevä tapa monistaa hyödyttömiä sotilaita, jos ei muuta iloa bugista ole. Bugi voi olla tarkoituksellinen ja sanaleikki, sillä GOAT tarkoittaa internetlyhenteissä "Greatest of all time", ja omasta mielestään tšetšeenit ovat supersotilaita. Mene ja tiedä.

[Näin oli lausuttu Hylsyin lentoja -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Peliarvio: Red Alert 4: Soviet Special Operation of Ukraine (2022).]

S PS:n Purra hallituksen epätodellisesta keinokokoelmasta torjua hybridiuhkaa

Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra kysyi, että "miten hallitus on voinut päätyä siihen, että ensin hoidetaan kuntoon mahdollisuus ottaa haltuun autoja ja kiinteistöjä hybridioperaatiossa tulevien siirtolaisten auttamiseksi eikä sitä, että Suomi voisi ylipäätänsä torjua tätä täysin todennäköistä turvallisuusuhkaa." 

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Hallitus käyttää hybridisodan uhkaa yksityisen omaisuuden sosialisoinnin perusteena.]

S Liikkuvan sähkövessan hyvät ja huonot puolet

+ Halpa, rakastettava, herättää huomiota, taajamassa näppärä, nopea ladata

– Ei lämmitystä, heikko tuuletus, jopa vaarallinen ajaa huonolla säällä

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 20.11.2021 julkaistussa Niko Kettusen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ranskalainen koppimopo, jossa kerrotaan Citroën Amista.]

[PS. Auto ei tätä ajastaessa – 24.11.2021 – ole vielä myynnissä Suomessa.]

S Yhdysvaltain nykyinen tapa julkistaa jatkuvasti Venäjää koskevaa tiedustelutietoa on tärkeä

Disinformaation torjumisesta on tullut valtavan tärkeää nykyaikaisissa konflikteissa. Ukrainan kriisissä se on näkynyt muun muassa Yhdysvaltain poikkeuksellisena toimintatapana julkistaa jatkuvasti Venäjää koskevaa tiedustelutietoa. Näin Yhdysvallat tavallaan valmisti muuta maailmaa ottamaan vastaan ja suhteuttamaan Venäjän toimia ja väitteitä.

Kun Venäjä valtasi Krimin 2014, se sai silloin valheillaan ostettua aikaa tilanteen vakauttamiseen. Nyt se ei onnistunut. 

[Näin oli lausuttu Janne "Rysky" Riiheläisen 25.3.2022 julkaistussa kolumnissaan Venäjän hyökkäys yllätti koronakieltäjät ja salaliittoteoreetikot – nyt samaa joukkoa ryhmittyy Putinin taakse.]