keskiviikko 15. maaliskuuta 2023

S Erivärinen toimittaja heitetään johonkin lokeroon

Karimy on rakastanut esiintymistä lapsesta asti ja erilaisten juontotehtävien ansiosta päätyi lopulta toimittajan työhön. Ovet Yleen avautuivat, kun hän oli mukana tekemässä dokumenttia naisten asemasta Afganistanissa juuri ennen Talebanien vallankaappausta kesällä 2021.

Karimy näkee, että hänen perhetaustansa vaikuttaa siihen, että hän on tehnyt juttuja nimenomaan Afganistanin tilanteesta.

Joskus Karimy saa myös pyyntöjä tulla puhumaan maahanmuuttajien asemasta, vaikka hänellä ei ole aiheeseen juurikaan kosketuspintaa: Karimyn perhe muutti Suomeen hänen ollessaan yksivuotias.

”Koska olen eri värinen, oletetaan että osaisin puhua pakolaisista, maahanmuuttajista, rikollisuudesta ja jengiytymisestä. Se on se lokero, johon heitetään”, Karimy toteaa.

[Näin oli lausuttu Maailma.net-sivustolla 3.2.2022 julkaistussa Katri Tihilän kirjoittamassa artikkelissa Toimittajan etninen tausta on rikkaus, mutta myös rasite.]

S Moniarvoisuuden edellytys on

[...] yksilön vapaus muodostaa käsityksensä omista lähtökohdistaan on nimenomaan moniarvoisuuden edellytys. Yhdenmukainen ajattelu taas on sen vastakohta. On aivan perusteltua olettaa, että kansallissosialistien julkaisema juutalaisvastainen kirja voi avoimen kansalaiskeskustelun myötä lisätä kriittisyyttä sekä kansallissosialismia että antisemitismiä kohtaan.

[Näin oli lausuttu skeptikko Jussi K. Niemelän blogissa 26.10.2021 julkaistussa merkinnässä Ideologisesta holhoamisesta, joka oli alun perin julkaistu 21.2.2014 ajatuspaja Liberan kommenttipuheenvuorona.]

tiistai 14. maaliskuuta 2023

S Uskovat transsukupuolisten tappamisen vievän heidät suoraan taivaaseen

”Häirintä, syrjintä ja väkivalta ovat lisääntyneet Jamat-e-islamin propagandan kannustamana”, sanoo islamabadilainen transaktiivi Reem Sharif.

”Viikko siten eräs transsukupuolinen murhattiin. Epäilty murhaaja on telkien takana, mutta hän on kertonut poliisille käyvänsä pyhää sotaa, ja transsukupuolisten tappaminen vie hänet suoraan taivaaseen. Hän on varma vapauttamisestaan ja siitä, että pääsee viimeistelemään työnsä”, Shahzadi Rai kertoo.

Hän muistelee myös parin viikon takaista hyökkäystä, jonka kohteena oli kolme tunnettua transnaista.

”Heihin osui useita luoteja, mutta onneksi kaikki selvisivät”, Rai sanoo.

Hyökkäys levitti paniikkia ja pelkoa transyhteisössä. Rai uskoo tukahdutetun transfobian päässeen valloilleen.

Rai kertoo pelänneensä henkensä puolesta puolustettuaan translakia useilla tv-kanavilla ja osallistuttuaan pappien järjestämiin keskusteluihin. 

[Näin oli lausuttu Maailma-net -sivustolla 19.10.2022 julkaistussa  Zofeen Ebrahimin kirjoittamassa uutisartikkelissa Pakistanissa yritetään heikentää transihmisten oikeuksia suojelevaa lakia – Transyhteisö pelkää väkivallan leviämistä.]

S Salasanoja ei kannata kirjoittaa vieraalla koneella

Oleellista on myös se, miten salasanoja käytetään. Niitä ei pidä koskaan kirjoittaa vieraalla koneella. Omallakin koneella kannattaa varmistaa, ettei kukaan kurki olan yli. Muistan eräänkin tapauksen, jossa tunnettu turvallisuushenkilö syötti iPadiin PIN-koodinsa niin, että se näkyi ainakin kymmenen metrin päähän.

[Näin oli lausuttu tietotekniikkanörtti Petteri Järvisen blogissa 10.10.2022 julkaistussa merkinnässä Käytännön salasanaohjeita vuonna 2022.]

[Tätä neuvoa on monen vaikea noudattaa kyllä.]

maanantai 13. maaliskuuta 2023

S Monikansaisessa ympäristössä kulttuurierot korostuvat

Muun muassa Huntington uskoo, että maailma ei ole länsimaistunut siksi, että lännellä olisi hallussaan lopullinen totuus, jonka kaikki tunnistavat ja jota kaikki kaipaavat, vaan siksi, että sillä on niin kauan ollut taloudellinen valta. Kun kolmannen maailman maat vahvistuvat, myös ne alkavat toteuttaa omia kulttuurinäkemyksiään.

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Briitta Koskiaho päättää japanilaista yhteiskuntaa pohtivan kirjansa Japani, yhteiskunta murroksessa kysymykseen: "Herääkö idän talouden voimistuessa myös uudenlainen kulttuurinen yhteisö vaikuttamaan laajalti kansainvälisyyteen?"

Hän aavistelee, että kiinasta saattaa muodostua Itä-Aasian lingua franca, joka syö englannin kielen merkitystä alueella. Kiinalaisen kulttuurin valtavan elinvoiman ja itsetunnon ansiosta niin voikin käydä, jos Kiina vain selviää yhtenäisenä vielä seuraavan sukupolven ekologisista, taloudellisista ja sosiaalisista kriiseistä.

Kuten Briitta Koskiaho sanoo, nyt on aika alkaa "opiskella idän mysteerejä samaan tapaan kuin muut maanosat ovat viime vuosisatoina joutuneet opiskelemaan eurooppalaisperäistä eksoottista kulttuuria". Mysteereistä vaikeimpia ovat juuri kollektivistisen kulttuurin moraali ja arvomaailma, joita länsimaalaisen on usein vaikea ymmärtää edes älyllisesti saati empaattisesti.

Länsimaissa uskotaan tavattoman vahvasti länsimaisten arvojen ja yhteiskuntaratkaisujen yleispätevyyteen. Kannattaisi muistaa, että samoin ovat itseensä uskoneet myös kaikki jo kaatuneet maailmanvallat.

Lännessä myös tavataan samastaa kehitys länsimaistumiseen ja uskotaan erityisesti, että kansainvälinen vuorovaikutus muun muassa liike-elämässä vähitellen silottaa kulttuurierot. Länsimaisissa yrityksissä kouliintuneiden muutosagenttien kautta länsimaistumisen siunaus sitten vähitellen välittyy kaikkialle maailmaan.

Kuitenkin kulttuurivaikutus on yleensä kaksisuuntaista, eikä edes ole varmaa, että esimerkiksi monikansaisessa ympäristössä toimiminen aina lähentää ihmisiä toisiinsa kulttuurisesti. Parikymmentä vuotta sitten ranskalainen André Laurent ainakin sai tutkimuksissaan aivan päinvastaisia tuloksia: monikansaisessa ympäristössä kulttuurierot korostuivat niin, että saksalaisista tuli entistä saksalaisempia, amerikkalaisista amerikkalaisempia ja ruotsalaisista ruotsalaisempia.

Miksei myös kiinalaisista tulisi monikansaisessa ympäristössä entistä kiinalaisempia ja korealaisista ja japanilaisista korealaisempia ja japanilaisempia?

Tulevaisuuden maailmankulttuuri voi hyvin olla nykyistä kollektivistisempi, vaikka nykyisestä voima-asemastamme käsin meidän länsimaalaisten on vaikea uskoa sitä.

[Näin oli lausuttu Tiede-lehden numerossa 5/2002 julkaistussa Erkki Kauhasen kirjoittamassa artikkelissa Lännen sankari on idän luuseri.]

[PS. Kappas. Linkki ei enää toimi. Liittyy varmaan Sanoman äskettäiseen uudistukseen, jonka yhteydessä mm. lopetettiin Tiede-lehden keskustelupalsta.]

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

S Katuturvallisuus on heikentynyt, osa 3

Mukana tilastossa ovat sellaiset poliisin kirjaamat rikosepäilyt, jotka ovat tapahtuneet kaduilla ja muilla yleisillä paikoilla lukuun ottamatta ravintoloita, liikekeskuksia ja yleisiä tapahtumia. Niiden voi siten katsoa kuvaavan katuturvallisuutta.

Ryöstörikosten määrä yleisillä paikoilla oli suurin ainakin 14 vuoteen. Myös pahoinpitelyjä kirjattiin enemmän kuin kymmenenä aiempana vuotena, raiskausrikoksia enemmän kuin kuutena aiempana vuotena ja henkirikoksia enemmän kuin kolmena aiempana vuotena.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessö 18.2.2023 julkaistussa lehden oikeus- ja rikostoimittaja Lasse Kerkelän kirjoittamassa artikkelissa Poliisi tiedotti katu­turvalli­suuden parantuneen – Se ei ole totta.] 

[Tällaisten artikkeleiden julkaiseminen voi kuitenkin lisätä epäluuloja maahanmuuttajia, varsinkin varsinaisia sellaisia, kohtaan, ja lisäksi se voi lisätä Perussuomalaisten kannatusta, mikä on hyihyi.]

"Demokraattinen sentralismi"

Lenin, joka uskoi väkivallan jumalalliseen tehtävään uuden yhteiskunnan synnyttäjänä, huomasi pian, että terrori oli ainoa asia, jolla sekasortoon joutunutta Venäjää saattoi hallita. Tšekat eli erikoiskomiteat tekivät, mitä halusivat minkään lain niitä sitomatta. Se oli erikoisoperaatioiden maa.

Stalin ymmärsi hyvin tämän periaatteen ja pelotteli 1930-luvulla hallitsemattomaksi käyneen puolueen ja samalla koko hallintokoneiston nöyrään järjestykseen tappamalla lähes miljoona ihmistä. Sitä ennen oli jo samalla metodilla hoidettu maaseutu, jossa puolueella oli ollut aivan mitätön jalansija.

Tässä saattoi jo puhua, kuten Putin sittemmin teki, hallittavasta demokratiasta (upravljajemaja demokratija). Itse asiassa käytettiin termiä demokraattinen sentralismi. Voi tietenkin kysyä, mitä tuo sana demokratia tässä oikein teki, mutta sehän kuulostaa komealta ja hölmöjä voi sen avulla aina pettää.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 11.3.2023 julkaistussa merkinnässä Koston uhka.]

S Kolumbia, joka vastaanottaa hurjan paljon aseellista apua Yhdysvalloilta, on kokaiinin tuotannon keskeisin kasvumaa

Kartellien valta pohjaa rahan lisäksi valtion harjoittaman väkivallan uhkaan ja poliittiseen sekasortoon.

Ironisesti juuri Kolumbia, joka vastaanottaa eniten aseellista apua Yhdysvalloilta käydäkseen huumeiden vastaista sotaa, on kokaiinin tuotannon keskeisin kasvumaa.

Marraskuussa 2019 Boliviassa tapahtunut oikeiston johtama kansannousu ajoi kokaviljelijöiden tukeman presidentti Evo Moralesin maanpakoon. Puoli vuotta kestäneiden väkivaltaisuuksien keskellä väliaikainen hallitus julisti kovien otteiden käyttöönottoa kokaiinin tuotannon tukahduttamiseksi.

Tällä ajanjaksolla kokalehden laiton viljelyala kasvoi noin 5 000 hehtaarilla, eli puolet koko aikavälin 2014 – 2020 kasvusta.

[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 27.10.2022 julkaistussa Olli Kaukonen Lindholmin kirjoittamassa artikkelissa Huumeiden vastainen sota vai humaani päihdepolitiikka – kumpi toimii paremmin kokaiinin tuottajamaissa?.]

lauantai 11. maaliskuuta 2023

S Väestötieteen nettouusiutumisluku

Väestötieteilijät käyttävät laskelmissaan nettouusiutumislukua, jossa lasketaan pelkkiä sukukypsiksi varttuvia tyttöjä. Kun nettouusiutumisluku on yli yhden, väkiluku kasvaa pitkällä aikavälillä ja kun se on alle yhden, väkiluku pienenee pitkällä aikavälillä. Se on kuitenkin tilastoinnissa häivytetty epäkorrektina, mitä en oikein ymmärrä. Nämä kaksi laskentatapaa antavat kovin tuloksen esimerkiksi Kiinassa, jossa tehdään selektiivisiä abortteja niin, että sataa tyttöä kohden syntyy liki 120 poikaa.

Väestönkasvu näyttää siis olevan voitettu asia, mutta ihmisiä on silti aivan liikaa. Jos meitä olisi kahdeksan miljardin sijasta pari miljardia – kuten oli alle sata vuotta sitten – voisimme elää valistuneena luomakunnan kruununa ylellistä elämää ja ylläpitää rikasta luontoa ilman huolta ilmastonmuutoksesta.

Pentti Linkola halusi aikanaan suojella puolet Suomen metsistä. Se tuntui monesta epärealistiselta, mutta jos meitä olisi puolet vähemmän, voisimme todella suojella puolet metsistä ja silti talousmetsää olisi henkeä kohden yhtä paljon kuin nyt. Vuonna 1906 Suomen väkiluku oli puolet nykyisestä. 

[Näin oli lausuttu Vihreiden Grand Old manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran, josta olen käyttänyt diminutiivisesti nimitystä puutarhatontunkuvatus, blogissa 6.7.2022 julkaistussa merkinnässä Pelastavatko Etelä-Korean naiset maailman?.]

[PS. Toisaalla kirjoituksessaan Soininvaara näyttää olevan huolissaan Afrikan ei niin kovin taittuneesta väestönkasvusta.]

perjantai 10. maaliskuuta 2023

S Virossa koululaiset ovat nykyään fiksumpia kuin Suomessa, ja me tiedämme, mistä tämä johtuu

Viro porskutti Pisa-tuloksissa Suomen ohi niin, että ohitettavan hijab-huivi vain heilahti ilmavirrassa heimoveljien kadotessa horisonttiin.

Otsikkojuttu lupasi paljastaa Viron menestyksen salaisuudet. Asiallisia pointteja tuotiinkin esiin, mutta lukija arvannee yhden joka jätettiin mainitsematta.

Sama syy jätettiin kokonaan pois, kun jopa Suomen poliitikot heräsivät ongelmaan. Sinänsä ymmärrettävää, eihän opetushallituksen päätäntävallassa ole haittamaahanmuuttopolitiikka. Olisi tämä silti asiallista mainita tason laskun syynä. Kyseessä ei ole pelkästään suhteellisesti suurempi osa häiriköinnistä, vaan myös resurssien kuluminen ”positiivisen diskriminaation” myötä. Jokainen haittamaahanmuuttajaan käytetty koulutuseuro voitaisiin käyttää myös suomalaiseen koululaiseen. Lisäksi on huomioitava asia josta ei ole liiemmin puhuttu: mitä tapahtuu suomalaisten lasten äidinkielen taidoille, kun opettaja on pakotettu luokassa puhumaan hitaasti ja yksinkertaisin sanoin?

[Näin oli lausuttu Jaskan pauhantaa -blogissa 18.10.2022 julkaistussa merkinnässä Uutiskatsaus 42/2022.]

torstai 9. maaliskuuta 2023

S Islamilaisen yhteisön hylkäämät LGBTQ-ihmiset Libanonissa

Libanonin uskontokuntien varaan rakennettu yhteiskunta on kuin valtava hyvä veli ‑verkosto, jossa työ- ja opiskelupaikat, sairaalahoitoon pääsy tai vaikkapa virallisten dokumenttien saanti vaatii sosiaalisia verkostoja.

Tämä asettaa erityisen haavoittuvaan asemaan monet sellaiset LGBTQ-ihmiset, jotka ovat joutuneet jättämään uskonnollisen yhteisönsä tai jotka suku on sosiaalisen häpeän pelossa hylännyt. Naiset ovat erityisen suojattomia, sillä uskonnolliset lait eivät takaa heille samoja oikeuksia kuin miehille. 

[Näin oli lausuttu Antroblogissa 13.10.2022 julkaistussa Laura Menardin kirjoittamassa artikkelissa Libanonin LGBTQ-yhteisöt tavoittelevat tasa-arvoisempaa tulevaisuutta.]

[Uskonnollisia lakeja arvostavat Libanonissa ennen kaikkea muslimit. Islamilainen sharia-laki on ollut olemassa ainakin jossakin muodossa jo 600-luvulta jKr. alkaen. Ja libanonilaisista tätä nykyä enemmistö kuuluu islamilaisiin yhteisöihin. Tämä johtuu naisen huonommasta asemasta niissä sekä kristittyjen laajemmasta maastamuutosta.]

keskiviikko 8. maaliskuuta 2023

S "Nuori toimittajapolvi valitsee yhden totuuden, jotta ei tarvitsisi valita objektiivisuutta"

Eroa toimittaja-aktivismin hyväksymisessä Kortesuo ei löytänytkään mediatalojen väliltä vaan toimittajien ikäpolvien väliltä. Kirjailija vetää vapaalla kädellä suuren hypoteesin:

”Kokenut polvi havahtui postmoderniin maailmaan, jossa asioiden monimutkaisuus ja sadat näkökohdat ovat kirkkaasti ja kivuliaasti näkyvissä. Niinpä kokenut toimittaja on valmis kyseenalaistamaan oman näkökulmansa, koska se ei välttämättä ole totuus. Kokenut toimittajapolvi valitsee objektiivisuuden, jotta ei tarvitsisi valita yhtä totuutta.”

”Sen sijaan nuori polvi on kasvanut digiajalla, jossa jokaiselle asialle on ilman muuta sata näkökulmaa ja se on just fine. Niinpä riittää, kun pitää omasta kartastaan kiinni ja purjehtii kohti omaa tähteään. Sen ei tarvitse olla muiden tähti tai yhteinen tähti. Relativismi on niin pitkällä, että kun totuuksia on monia, voi vallan hyvin valita omansa ja toimia sen mukaan. Nuori toimittajapolvi valitsee yhden totuuden, jotta ei tarvitsisi valita objektiivisuutta.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 16.8.2022 julkaistussa Annikka Mutasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Viestintä­­kouluttajan mielestä toimittajat ovat tykästyneet niin paljon Sanna Mariniin, feminismiin ja uus­henkisyyteen, että faktatkin ovat jääneet tarkistamatta.]

tiistai 7. maaliskuuta 2023

S Yhdysvalloissa on osassa osavaltioita mahdollista varsin myöhäinen raskaudenlopetus

Annalan mukaan aborttikiistasta on tullut osa identiteettipolitiikkaa.

”Abortti on asia, johon ihmiset hyvin voimakkaasti identifioituvat ja kiinnittyvät. Siinä puhutaan hyvin tunteisiin menevistä asioista”.

Yhdysvalloissa on joissakin osavaltioissa mahdollista tehdä abortti vielä 21.–24. raskausviikkojen aikana, jolloin sikiön olisi mahdollista selvitä elossa keskosena keskoshoidon ansiosta.

Näiden osavaltioiden löyhä aborttipolitiikka lisää abortinvastustajien kielteistä suhtautumista aborttiin. Yhdysvaltojen kansanterveyslaitoksen (Centers for Disease Control and Prevention) mukaan kuitenkin alle yksi prosentti aborteista tehdään 21. raskausviikon jälkeen.

[Näin oli lausuttu Maailma.net-sivustolla 17.6.2022 julkaistussa Riikka Rapatin kirjoittamassa uutisartikkelissa Kiistely aborttioikeudesta kärjistää Yhdysvaltain kahtiajakoa.]

[Ja artikkelin julkaisun jälkeen on Yhdysvalloissa ehditty vielä pitää nk. välivaalit.]

[PS. Aiheeseen jotenkin liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa toisesta blogistani merkintäni Suomen aborttilainsäädäntö on vieläkin melko konservatiivinen.]

S Mitään hegemonian vastaista ei saa sanoa

Muualla “canceloinnin” kohteeksi on monet kerrat joutunut käytännössä kuka tahansa, joka sanoo yhtään mitään hegemonian vastaista. Yhtenä älyttömimmistä tulee mieleeni biologi Richard Dawkings, mutta esimerkkejä riittää lisää pilvin pimein J.K. Rowlingista Jordan Petersoniin ja pitkään listaan akateemikkoja, kirjoittajia sekä ajattelijoita.

Yksi merkittävä seikka juuri tässä tapauksessa on, että keskustelun tukahduttamiseen osallistui lehden päätoimittaja – ja nimenomaan niin, että hän tukahdutti keskustelua muualta kuin omasta lehdestään. Jos lehtien päätoimittajien asenne on tuollainen yleisemminkin, ei tarvitse arvailla, miksi mielipideilmasto on täällä niin väsyttävän yksipuolinen.

[Näin oli lausuttu toimittaja Ivan Puopolon blogissa 28.8.2022 julkaistussa merkinnässä Vasemmiston Twitter-kampanja johti YEL-keskustelun perumiseen – hyökkäyksessä mukana myös puoluelehden päätoimittaja.]

maanantai 6. maaliskuuta 2023

S Keniassa toimitaan monikulttuurisuutta vastaan

Olympic Christian Centren kirkossa Kiberassa tanssitaan ja lauletaan. Kikujut, luot, kambat, kisiit, kalenjinit, taitat, maasait, luhyat ja muut juhlivat itseään ja toisiaan, koska heimojen erilaisuuden kuuluu tuottaa iloa, ei konflikteja.

Cultural Day, jokavuotinen juhlaperinne, perustettiin heimojännitteiden vastavoimaksi, kun vuoden 2017 vaalien jälkeiset levottomuudet toivat väkivaltaisuuksia myös tänne Nairobin suurimpaan slummiin.

”Se, että poliittiset johtajat yrittävät ohjata joukkojaan äänestämään heimorajojen mukaan, on ihmisten aliarviointia ja vaarallista peliä. Me emme ole karjaa, me haluamme valita itse”, sanoo Leonard Nganyi Ayub, yksi Olympic Christian Centren papeista.

Viime elokuussa oli taas vaalit ja vaikka koko Nairobi käveli viikkokausia varpaillaan, väkivallalta vältyttiin.

[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 11.11.2022 julkaistussa Merja Määttäsen kirjoittamassa artikkelissa Jännitteiden vastavoimaksi perustettu Nairobin slummin juhlaperinne yhdistää heimot päiväksi: ”Jos pyhyys haluaa puhutella minua, tämä on ehkä paras tapa”.]

[Melko hienoa, että Keniassa tällä tavalla toimitaan monikulttuurisuutta vastaan. Kuten usein on sanottu, niin monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuuri, vaan se, että yhteiskunnassa vallitsevat minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai ainakin melkein kaikki ihmiset elävät ja toimivat.]

S Millä tavoin presidentti Zelenskyi nousi sota-ajan sankarilliseksi ikoniksi

Tilanne oli niin vakava, että Yhdysvallat tarjoutui kuljettamaan Zelenskyin turvaan.

– En minä tarvitse kyytiä, tarvitsen ammuksia, presidentti vastasi kuivasti Joe Bidenin viestintuojille.

Viimeistään sen repliikin myötä Zelenskyi nousi sota-ajan sankarilliseksi ikoniksi. Presidentiksi, joka ei paennut vihollisen edessä.

Nyt, noin vuosi sodan alkamisen jälkeen, hän johtaa yhä Ukrainan kamppailua vapautensa puolesta. Presidentti Zelenskyillä on kannettavanaan taakka, jollaista monen muun on vaikea ymmärtää.

[Näin oli lausuttu Ilta-lehdessä 18.2.2023 julkaistussa Miikka Hujasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Pysäyttävä muutos: entinen Zelenskyi katosi ja tilalle nousi karaistunut sota-ajan johtaja.]

S Venäjä kolonisoi naapurinsa

Burjatiassa tajusin ensimmäisen kerran, miten merkittävästi Venäjä ja sen edeltäjät ovat vaurastuneet kolonialismilla.

Kun eurooppalaiset kolonialisoivat maailman, venäläiset tekivät saman naapureilleen. Ja vaikka monet ovat ikeestä vapautuneet – Suomi mukaan lukien –, kansallisuuskysymys on Venäjällä edelleen kaikkea muuta kuin ratkaistu. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 9.2.2023 julkaistussa Riku Rantalan kirjoittamassa kolumnissa Pääsin luokka­retkelle Viipuriin hetkeä ennen kuin Neuvosto­liitto hajosi – Seurasi ironinen tapahtuma­ketju.]

sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

S Toimittajakunnan ulkoisella diversiteetillä ei tee mitään, jos kaikki ajattelevat kaikesta samoin

[...] Ristiriitaiset äänet suljetaan pois yksinkertaisesti siitä syystä, että ne eivät noudata hegemoniaa. Niille vain keksitään milloin mikäkin leima.

Tämän välttämiseksi olisi aivan ensisijaista, että toimittajakunnan sisällä olisi arvomaailmassa paljon vaihtelua. Samoin toimitusten sisällä tai ainakin tiedotusvälineiden välillä tulisi olla vastaavaa vaihtelua. Ulkoisella diversiteetillä ei tee mitään, jos kaikki ajattelevat kaikesta samoin.

Riski samanmielisyydelle on ilmeinen, koska ihmisillä näyttäisi olevan jopa sisäsyntyinen tarve luoda ympärilleen ajattelun hygieniaa. Eri ihmisillä on toki erilainen sietokyky epähygieenisyydelle, mutta useimpien raja kulkee jossain, eikä yleensä kovin kaukana keskipisteestä eli omasta itsestään.

[Näin oli lausuttu toimittaja Ivan Puopopon blogissa 30.8.2022 julkaistussa merkinnässä Näin syntyy yhden ajatuksen Totuus.]

lauantai 4. maaliskuuta 2023

S Elämänideaalista, jonka mukaan ihmislajin normaali tila on taistelua selviytymisestä

Minun täytyy tunnustaa, että en ole ihastunut niiden ihmisten elämänideaaliin, joiden mielestä ihmislajin normaali tila on taistelua selviytymisestä; joiden mielestä yhteiskuntaelämän vallitseva muoto, siis toisten ihmisten polkeminen, murskaaminen, tuuppiminen ja astuminen toisten varpaille, olisi ihmislajin toivottavin kohtalo tai ainakin jotakin muuta kuin erään teollisen kehitysvaiheen epämiellyttävä seuraus. 

[John Stuart Mill (1836-1873), englantilainen filosofi ja taloustieteilijä ja liberalismin klassikko]

perjantai 3. maaliskuuta 2023

S Pahoja tekoja tekevät ovat kaltaisiamme

Nummenmaa muistuttaa, että pahoja tekoja tekevät ovat lähes aina terveitä ja tekonsa ymmärtäviä ihmisiä.

Tätä ei ole välttämättä helppo niellä.

”Meidän olisi helpompi mieltää psykologisesti, että raiskaaja tai sotapäällikkö on mieleltään vajavainen tai poikkeava. Sen myöntäminen, että hän on kaltaisemme, vihjaisisi, että pystymme itsekin tarvittaessa hirmutekoihin.”

Väkivalta on useimmiten kuitenkin strategista ja tarkoitushakuista.

”Esimerkiksi lentokoneen kaappaaminen ja terrori-iskun tekeminen ei onnistu, jos mielenterveyden tai kognition kanssa on ongelmia.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 1.4.2022 julkaistussa Anna Sievisen kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Tätä on mahdotonta selittää yhden miehen pahuudella” – Aivotutkija kertoo, miksi näemme nyt julmuutta, joka ylittää ymmärryksen.]

torstai 2. maaliskuuta 2023

S Kaikki psykopaatit eivät suinkaan ole tappajia

Kaikki nykypäivänkään psykopaatit eivät suinkaan ole tappajia, Hannu Lauerma muistuttaa. Jos psykopaatti on älykäs ja charmantti, lähtöisin niin sanotusti hyvästä perheestä, hänet on ohjattu hyvien harrastusten piiriin ja hän pystyy toteuttamaan menestymisen ja loistamisen haluaan jollain sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla, mahdollisuuksia on monia.

− Hän voi olla estoitta ja sujuvasti valehteleva poliitikko. Hän voi menestyä bisneselämässä loistavasti yrityssaneeraajana. Psykopaatit voivat olla myös hyviä tarkk’ampujia, joiden käsi ei vapise, koska heillä autonominen hermosto ei kiihdytä kierroksia vakavissakaan vaaratilanteissa.

Usein kuultu arvio on, että varsinaisia psykopaatteja olisi prosentti väestöstä. Hannu Lauerma sanoo silti, että jako kahteen, psykopaatteihin ja meihin muihin, on täysin keinotekoinen. Psykopaattisia piirteitä on ihmisissä joko enemmän tai vähemmän.

− Summittaisen arvion mukaan käyttäytymiseen merkittävästi vaikuttavia psykopatiapiirteitä on vähäisemmässä määrin ehkä noin 10 prosentilla ihmisistä.

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 5.9.2022 julkaistussa Janne Itkosen kirjoittamassa artikkelissa Pahuuden juuret ovat syvällä evoluutiossa − Hannu Lauerma: "Kaikilla ihmisillä on joissain olosuhteissa valmius väkivaltaan ja rankkoihinkin hirmutekoihin".]