Kantasuomen puhujat kohtasivat Suomessa luultavasti ihmisiä, jotka yhä puhuivat alueen hiipuvia muinaiskieliä.
— Esimerkiksi sellaiset topografiset käsitteet kuin niemi, saari ja vuori ovat lainoja tuntemattomista kielistä, Riho Grünthal kertoo.
Saamelaisiin kantasuomen puhujat törmäsivät mahdollisesti vasta levittäytyessään rannikolta sisämaahan. Kun vanhat kielisukulaiset tapasivat yli vuosituhannen eron jälkeen, kohtaaminen tarkoitti saamelaiskielille hitaasti etenevää katastrofia. Sitä mukaa, kun vähitellen eri murteiksi kehittyvä suomi levisi, niin ikään eri murteiksi — ja sittemmin kieliksi — kehittyvä saame vetäytyi.
Saamea puhuttiin vielä 1400-luvulla Etelä-Pohjanmaalla, 1500-luvulla Järvi-Suomessa ja 1600-luvulla Kainuussa. Vuonna 2021 Suomessa asui 2 023 ihmistä, jotka puhuivat äidinkielenään jotain saamelaiskieltä. Suomea puhui äidinkielenään 4 800 243 ihmistä.
[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston julkaiseman Yliopisto-lehden sivuilla 21.10.2022 julkaistussa Topias Haikalan kirjoittamassa artikkelissa Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä.]
[Ilmeisesti esisuomenkielisen väestön kulttuurissa oli jotain sellaista vetovoimaista, joka sai saamenkieliset vaihtamaan kielensä esisuomeen.]
Kun katselee saamenkielistä Wikipediaa
VastaaPoistahttps://se.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1megielat
ja sen kieliasua, nousee mieleen ajatus esisuomen helpommasta puhuttavuudesta yksinkertaisempine äänteineen.
Mutta ei unkari varmaan tuossa suhteessa ole saameja kummempi.
PoistaSaamelaisten omakielisyyttä ympäri Pohjolan haittaa kuitenkin myös se, että tänä päivänäkin on vielä olemassa useita suurilevikkisempiä saamelaiskieliä.
Millainenhan voisi olla saamen kielistä keinotekoisesti mutta ajatuksella ja kielitieteellisellä avulla muodostettu saamen kielten yleisversio?
Unkarilaisilla ei ollutkaan naapureinaan suomalaisia puhumassa yksinkertaisemmin ääntein.
PoistaYleissaame voisi olla helpommin toteutettavissa kuin tämä yritys
https://fi.wikipedia.org/wiki/Budinos
uralilaiseksi yhteiskieleksi.
Sen lopputulos on itämerensuomalaisille kansoille toivottoman vieras.
Ja vaikka ei olisikaan, niin kieli ei kuulu sadan käytetyimmän kansainväliseksi apukieleksi kehitetyn kielen joukkoon. Asiaa ei toki ole auttanut yhkään se, että kielestä on kovin heikosti olemassa opetusaineistoa. Olin kieleen toki joskus aikaisemmin itsekin törmännyt jossakin.
PoistaKovin lyhykäinen on tämäkin opetusaineisto:
https://www.kupsala.net/risto/tekokieli/budinos.html
Saamen kielet lienevät sentään keskenään suhteellisen näköisiä, synoptisia, jos saan käyttää tällaista ilmaisua tässä yhteydessä.
PoistaEhkä Etelä-Viron kielestä voisi tehdä pohjan uralilaisten kielten yleiskielelle. Se kuulemma muistuttaa enemmän suomen kieltä kuin virallinen viron kieli.
Poista