Wangin mukaan muun muassa populaarikulttuuri on vaikuttanut siihen, mitä mielenterveysongelmista Kiinassa ajatellaan. Monelle masentuneesta tulee mieleen vanhojen elokuvien vaaralliset hullut.
Heitä myös hoidetaan mielikuvan mukaan.
The Economist -lehti on esimerkiksi kertonut, että vuonna 2016 ennen Hangzhoun kaupungissa järjestettyä kansainvälistä G20-maiden kokousta Kiinassa siirrettiin mielenterveyspotilaita suljettuihin sairaaloihin. Lehden haastattelema nuori nainen kertoi, että kokouksen alla hänen isänsä sai vieraan "kylästä". Tämä suositteli, että tytär kannattaisi lähettää sairaalaan.
Siihen saakka Liksi kutsuttu nainen oli pärjännyt lääkityksellä. Kokouksen aikaan hänen nähtiin olevan vaaraksi yhteiskunnalle.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 30.3.2025 julkaistussa Jenny Matikaisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Stressaantunut kiinalainen käy raivohuoneessa räiskimässä hääkuviaan rikki – "Pekingissä on paljon ihmisiä, joiden pää on täynnä asioita".]
[Tuolla hallitsevaan luokkaan kuuluvat ihmiset kokevat, että psyykkisesti sairaat ovat uhka heidän päässään ollevalle järjestykselle.]
[Poissa silmistä, poissa mielestä. Voi hyvin kuvitella, että myöskin kodittomat siirrettiin Hangzhoussa jonnekin syrjemmäs.]
Kyllä Suomessakin riittää ihmisiä joiden mielestä skitsofreenikot ovat vaarallisia mielipuolia, jotka koko ajan vain odottavat räjähtämistään amok-juoksuun.
VastaaPoistaSanna Sillanpään tapauksen jälkeen yleisönosastoilla raivottiin kun mielipuolinen murhaaja pantiin sairaalaan sen sijaan että olisi lukittu vankilaan loppuiäkseen.
Nämä räyhääjät eivät nähneet vilauksen poikastakaan oman logiikkansa nurinkurisuudesta.
Niin. Skitsofreenikot saattavat olla pikemminkin varsin pelokkaita. On harvinaista, että he ryhtyvät väkivaltaiseksi toista ihmistä kohtaan. Jos sellaista tapahtuu, niin ainakin osasyyllinen on päihde. Joskus voi olla se, että nk. terve lähimmäinen ei osaa suhtautua.
PoistaOnneksi antipsykootit keksittiin 1950-luvulla, ja Suomessa otettiin ne sitten käyttöön seuraavalla vuosikymmenellä. Niiden ansiosta psykiatrista sairaalahoitoa tarvitaan huomattavan paljon vähemmän kuin jos olisi toisin.
1990-luvun alun lamasta alkaen on ikävä kyllä niin psykiatrista sairaanhoitoa kuin avohoitoakin ollut saatavilla selvästi liian vähän tarpeeseen nähden.
Kiinalaisten suhtauminen mielenterveyteen on aivan turha aihe meillä!
VastaaPoistaNo verisehkön diktatuurin mielenterveyspalveluista meillä ei välttämättä ole paljoa opittavaakaan. Mutta manner-Kiina on järjettömän iso maa niin väestöltään kuin maa-alaltaan, joten on ymmärrettävää, että tällä puolella Palloa jotkut saattavat kiinnostua ilmiöistä siellä.
PoistaKiinalaiseen kulttuuriin kuuluva voimakas kasvojen menettämisen pelko joka tapauksessa vahvasti vaikuttanee siihen, miten heillä mielenterveysasiaa hoidetaan. Liittyykö se muuten kungfutselaisuuteen, on tuhannen taalan arvoinen kysymys.
Nykyään Suomessa elää jo jonkin verran kiinalaisia. Onneksi monet heistä ovat luterilaisia, jos näin saa sanoa.