[...] lisäksi kaikki tietävät paremmin riippumatta siitä mitä ihmiset sanovat akateemisen taistelun pyörteissä. He paljastavat tämän yhä uudelleen arkielämässään. En ole vielä tavannut postmodernia luonnontieteen kriitikkoa, joka pelkää lentokoneessa matkustamista, koska hän ei luota tuhansien ilmailuinsinöörien ja fyysikoiden laskelmiin, jotka ovat vahvistaneet ja hyödyntäneet lentämisen periaatteita, enkä myöskään ole kuullut hurskaasta wahhabista, joka mieluummin konsultoi suosikki-imaamiaan kuin geologien laskelmia Saudi-Arabian todennetuista öljyvaroista. Jos ostat ja asennat uuden akun matkapuhelimeesi, odotat sen toimivan ja olet melko yllättynyt ja vihainen, jos niin ei käy. Olet täysin valmis panemaan pääsi pantiksi ympärilläsi olevan teknologian hämmästyttävästä luotettavuudesta etkä edes ajattele asiaa sen enempää. Jokainen kirkko luottaa aritmetiikkaan kolehtitulojensa tarkassa seurannassa, ja syömme tyynesti aspiriinista Zoraxiin ulottuvia lääkkeitä luottaen siihen, että niiden turvallisuutta ja tehokkuutta koskevalla hypoteesilla on riittävät luonnontieteelliset todisteet.
[Näin on lausuttu yhdysvaltalaisen filosofin Daniel Dennettin (1942-1924) alun perin vuonna 2006 ilmestyneessä kirjassa Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä (engl. Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon, suomennos julkaistiin vuonna 2007) Vapaa ajattelija -lehden numerossa 1/2007 ilmestyneen Jussi K. Niemelän kirjoittaman kirja-arvostelun Uskonto vihdoinkin luonnontieteen hampaissa mukaan.]
[Dennett vei jalat suustani. Niin, jostain syystä uskonto, rukoukset, palvonta, riitit, filosofinen mietiskely ja meditaatio eivät ole auttaneet ihmiskuntaa saamaan aikaan sellaisia nykyelämän ihmeitä kuin radio, televisio, transistorit, lentokoneet, avaruusalukset, tietokoneet, älykännykkä, moderni lääkintätaito, teollinen vallankumous ja tiedot neliulotteisesta aika-avaruudesta, valonnopeuden vakioisuudesta kaikkien havaitsijoiden suhteen sekä tieto siitä, että alkeishiukkasen paikkaa ja liikemäärää ei voida kumpaakin mitata samanaikaisesti tarkasti.]
Luulo ei oo tiaron väärtti.
VastaaPoistaSe pittee tietee!
Niin.
PoistaJa vaikka loppujen lopuksi ihminen voi olla ehdottoman varma ainoastaan oman mielensisältönsä olemassaolosta, niin on kuitenkin käytännöllisempää olettaa ulkomaailma ja se, että tiedon hankkiminen siitä on toimivinta tieteen kautta.