Ymmärrän että toimintaviitekehykseni ei ole ”keskiverto”. Mutta olen huvittuneisuudella seurannut sitä miten täälläkin on keskusteltu turvallisuudentunteesta peruskokemuksena. Itse esimerkiksi kannan vaatteiden alla ketjupanssaria lähes aina. Minulla on myös standarditoimintamalli tappouhkauksille. Syynä on se, että olen ”veren nenästä kaivelija”. Joka tarkoittaa sitä, että jos joku esimerkiksi näkee että ”ei pidä mennä vinoilemaan nakkikioskijonolle” niin minä näen siinä rakenteellista eriarvoisuutta joka voidaan demonstroida. Yleensä terve ihminen nimittäin vinoilun koittaessa (1) ei lotkauta korviaan (2) poistuu tai (3) luo verbaalisia vastaiskuja silloin kun vinoilu on laillista ja jos se on muodoltaan laitonta niin (a) ottaa yhteyttä poliisiin tai vastaaviin kenties. Siksi jos teen laillista asiaa ja siihen reagoidaan jotenkin, se on itsessään merkki ja todiste ongelmasta. En usko eläväni eläkeikään.
[eräs nettituttuni blogissaan 19.11.2020 julkaisemassaan merkinnässä Ajatusten vapaat markkinat näyttävät nyt arvokonservatiiveistakin vaativan sensuuria...]
Olisiko jopa niinkin pahoin, ettei lausuja haluakaan elää vanhaksi;
VastaaPoistatietynlaista itsetuhoisuuden vivahdetta tuossa havaittavissa jossain määrin lienee?
Onhan tuo mahdollista.
Poista