”Nyt tässä ratkaistaan ongelma lisäämällä velkaantumista. Vähän olen huolissani siitä, että yhteistä velkaa ei sisäistetä niin isona kuin se on”, Vihriälä sanoo.
Suomen osuus paketin maksuista on noin 13 miljardia euroa, josta 6,6 miljardia on suoria tukia ja loput lainoja. 13 miljardia on noin viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta – suuri luku mutta ei järisyttävä verrattuna Suomen julkiseen velkaan, joka oli oli 140 miljardia vuoden alussa ja kasvaa lähes 20 miljardia kuluvan vuoden aikana.
Toinen Vihriälän huoli liittyy siihen, että tukirahojen ehdollisuus jäi puutteelliseksi.
On vielä epäselvää, kuinka tiukasti komissio ja muut jäsenmaat kykenevät rahan käyttöä valvomaan ja voidaanko tukeen liittää ehtoja talouden rakenteiden korjaamiseksi. Jos tässä ei onnistuta, on suuri vaara, että rahat käytetään lyhytnäköisesti ja pian ollaan uusien ongelmien äärellä.
Samasta asiasta tuntuu olevan huolissaan Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka twiittasi avustuspaketista näin: ”Kreikka saa EU:lta lähivuosina 70 miljardia euroa. Tästä runsaat 30 miljardia euroa uutta sovittua elvytysrahaa joko lainoina tai avustuksina. Mikä on todennäköisyys, että Kreikka saa taloutensa modernisoitua näillä rahoilla ja katkaistua tukikierteensä?”
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.8.2020 julkaistussa haastatteluartikkelissa Hämmentynyt asiantuntija Vesa Vihriälä yrittää yhä ymmärtää, miten EU:n rahasto meni läpi ja mitä se tulee EU:lle merkitsemään.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti