Toisin kuin tieteellä, joka rakentuu alun alkaenkin epäilylle, arkipäiväisellä ajattelulla ei ole tarvetta eikä pyrkimystä korjata itseään.
– Päinvastoin. Pitäydymme aiemmissa käsityksissä varsin sinnikkäästi vastakkaisesta informaatiosta huolimatta. Omien käsitysten vastainen tieto tulkitaan yleensä epäluotettavaksi tai sattuman aiheuttamaksi poikkeukseksi, eikä sitä juuri koskaan pidetä osoituksena siitä, että omat käsitykset olisivat vääriä, Marjaana Lindeman sanoo.
Psykologit osoittivat jo parikymmentä vuotta sitten, että koehenkilöt vähättelevät sellaisia todisteita, jotka ovat vastakkaisia heidän aiemmille käsityksilleen ja korostavat todisteita, jotka tukevat niitä. Sama todiste tulkitaan eri tavalla riippuen siitä, vahvistaako se omaa suosikkiteoriaa vai kyseenalaistaa sitä.
[Näin oli lausuttu Tiede-lehden numerossa 1/2011 julkaistussa Kirsi Heikkisen kirjoittamassa artikkelissa Arkijärki hylkii tiedettä.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti