59-vuotias Orfield on kasvanut Minnesotassa ja on yksi 1970-luvulla bussitetuista lapsista.
Hän on puolustanut koulujen ja asuinalueiden integrointia koko uransa, ensin Minnesotan osavaltion kongressissa ja senaatissa edustajana, sittemmin sekä presidentti Bill Clintonin että presidentti Barack Obaman hallinnoissa virkamiehenä.
Orfield ei ollut tyytyväinen Clintonin hallintoon.
Hänen mukaansa Minneapolisin segregoituminen vauhdittui juuri 1990-luvulla demokraattien politiikan seurauksena. Silloin niin kutsutut “Clinton-demokraatit” päättivät, että puolue keskittyisi tavoittelemaan valkoista keskiluokkaa ja höllentäisi vähemmistöjen oikeuksiin liittyvää agendaa.
Demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden kuuluu nykypäivän tunnetuimpiin Clinton-demokraatteihin.
Biden oli myös kirjoittamassa vuoden 1994 rikoslakia, joka on ehkä aikakauden vihatuimpia lakeja kansalaisoikeusaktivistien joukossa.
Lakipaketti muun muassa kovensi
huumeisiin liittyviä rangaistuksia ja rahoitti vankiloiden rakentamista
niissä osavaltioissa, jotka noudattivat pidempiä vankeustuomioita.
Clintonin hallinnon vuosina erityisesti mustien vankien määrä kasvoi
räjähdysmäisesti.
Juuri tästä syystä Queen sanoo, ettei ikinä äänestäisi Bidenia.
“Clinton-demokraatit”
eivät enää keskittyneet asumisen eriytymisen purkamiseen. Orfieldille
työskentely Clintonin hallinnolle oli Orfieldille pettymys, sillä puheet
integroimisesta jäivät puheiksi.
Obaman hallinto oli sen sijaan toisenlainen, Orfield sanoo.
Obama
ajoi läpi uuden asumiseen liittyvän säännöstön, joka pakottaa kaupungit
selvittämään eriytymisen syitä ja tekemään asialle jotain julkisen
rahoituksen menettämisen uhalla.
Trumpin hallinto on sittemmin lykännyt säännöstön toimeenpanoa ja kehuskellut kesän kampanjatilaisuuksissaan “pelastaneensa lähiöt” (siirryt toiseen palveluun) integroinnilta – eli erivärisiltä ihmisiltä.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 1.11.2020 julkaistussa Iida Tikan kirjoittamassa artikkelissa Vaaralliset kadut.]