Venäjän ulkoministeri Lavrov puhui paskaa Suomen historiasta

Suomi oli yksi [Adolf] Hitlerin uskollisimmista liittolaisista, osallistui Leningradin piiritykseen ja muihin epäinhimillisiin tekoihin ja järjesti keskitysleirejä. Aiemmin tästä ei haluttu puhua, koska ajateltiin, että opetukset oli opittu

[Näin oli lausunut fasistisen diktatuurin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov Ylen sivuilla 21.11.2025 jJs. julkaistun Simo Ortamon kirjoittaman uutisartikkelin Lavrov haukkui Suomea: Hitlerin uskollisimpia liittolaisia mukaan.]

[Lavrov "sopivasti" unohti sen, että Jatkosotaa ei olisi syttynyt ilman Talvisotaa, jonka aloitti Neuvostoliitto hyökkäämällä Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Neuvostoliitto myöskin Talvisodan aikana tarkoituksella pommitti suomalaisia siviilikohteita sekä otti myös kohteeseen suomalaisia selvästi merkittyjä sairaankuljetuksia.]

[Lavrov "sopivasti" unohti myös sen, että se, että Neuvostoliitolle oli ylipäätään "kannattavaa" hyökätä tuolloin Suomeen, johtui siitä, että 23.8.1939 kansallissosialistinen Saksa ja kommunistisen puolueen hallitsema Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, joka on saanut nimensä maiden silloisten ulkoministerien Molotovin ja Ribbentropin mukaan. Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa maat sopivat jakavansa keskenään välissään olevat maat kunkin vaikutusalueisiin. "Omilla" alueillaan kumpikin sopijaosapuoli saisi toimia, kuinka vain halusi. Maat sopivat myöskin hyökkäävänsä jo syyskuussa Puolaan ja jakavansa maan alueen keskenään.]

[Hitlerin Saksa aloitti sodan Puolaa vastaan syyskuun ensimmäisenä päivänä. Neuvostoliitto myöhästyi aloituksesta, koska sen piti saada ennen mukaan tulemistaan tehtyä tilit selviksi Japanin maavoimien kanssa. Neuvostoliitto aloitti oman hyökkäyksensä Puolaan vasta 17.9.1939. Saksa oli ehtinyt ennen tätä jo aiheuttaa runsaita tuhoja Puolan puolustusvoimille.]

[Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, jotka Puolan alueellisen koskemattomuuden takaajina olivat julistaneet sodan Saksalle, eivät julistaneet sitä kuitenkaan Neuvostoliitolle.]

[Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin joukot pitivät yhteisen voitonparaatin 25. syyskuuta 1939 Puolan Brest-Litovskissa maan valtaamisen kunniaksi.]

[Maat jakoivat alueen keskenään. Myöhemmin Saksa sai hieman lisäaluetta Puolasta, kun se sopi Neuvostoliiton kanssa, että tämä saa Liettuan itselleen.]

[Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan klausuulien mukaan Suomi kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, ja siten Hitler kansallissosialistisine Saksoineen pesi itsensä kokonaan pois asiasta. Neuvostoliitto hyökkäsikin Suomeen samana vuonna 1939 marraskuun viimeisenä eli 30. päivänä. Suomen vastarinta oli tässä paikallisten Talvisodaksi nimeämässä sodassa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kannalta turhan kovaa. Neuvostoliitto ei saanutkaan olettamaansa paraatimarssia Helsinkiin. Suomi puolustautui taitavasti ja asiansa oikeuteen uskoen. Puolustus kesti kolmen kuukauden ajan, kunnes Suomen oli pakko solmia rauha raskain ehdoin Neuvostoliiton kanssa. Vaikka Neuvostoliiton asevoimat olivat suhteellisen epäpätevästi johdettuja ja Puna-armeijan sotilaat huonosti koulutettuja, niin suurvallan loppujen lopuksi kuitenkin suhteellisen mittavat voimavarat lopulta varmistivat voiton Neuvostoliitolle. Mutta hyökkääjä joutui panostamaan joka tapauksessa todella paljon hyökkäykseensä ennen kuin kuin Suomen Mannerheim-linjana tunnettu Ranskan Maginot-linjaan verrattuna suhteellisen kevytrakenteinen pääpuolustusasema Karjalan kannaksella joutui lopulta murtumaan. Kyseessä ei ollut suinkaan mikään "rajakahakka", jollaisena Neuvostoliiton viralliset tahot asian tämän jälkeen esittivät. Osaavat ja motivoituneet suomalaiset onnistuivat puolustussotansa aikana tuhoamaan vihollisen joukkoja divisioonakaupalla.]

[Suomi oli ennen Talvisodan alkamista tilannut Italiasta Fiat G.50 -hävittäjälentokoneita, jotka olivat melkein ajanmukaisia. Molotovin-Ribbentropin-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan takia kansallissosialistinen Saksa ei hyväksynyt hävittäjien kuljettamista Suomeen oman alueensa kautta. Mutta Suomeen ne lopulta kuitenkin saatiin, vaikkakin jouduttiin käyttämään kiertoteitä.]

[Tähän liittyy eräs hupaisa yksityiskohta, jos tätä ylipäätään voi pitää sellaisena. Ennen elokuun 23. päivää sekä Saksa että Neuvostoliitto tapasivat solvata toisiaan. Mutta kun sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen oli solmittu, niin solvaaminen loppui. Neuvostoliiton lehdistön julkaisuissa luki, että Saksan Wehrmachtin sotilaat ovat tovereita ja että rauhaa ei suinkaan uhkaa kansallissosialistinen Saksa vaan Yhdistynyt kuningaskunta sekä Ranska.]

[Sergei Lavrov on yhtä rehellinen poliittinen toimija kuin oli ollut vuosikymmeniä aikaisemmin natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels.]

[Lisäksi voisin todeta, että ei ollut Neuvostoliiton ansiota se, että sodan jälkeen Puola kansakuntana perustettiin uudelleen. Neuvostoliittohan oli Saksan kanssa yhteistyössä lakkauttanut Puolan vuonna 1939. Oli länsivaltojen ansiota, että puolalaiset säilyivät kansana ja että Puola sai lopulta jatkoa valtiolliselle olemassaololleen.]

[Ja täytyy meidän muistaa sekin, että Neuvostoliiton fasistinen turvallisuuspalvelu NKVD oli teloittanut vuonna 1940 tuhansia sotavangeiksi ottamiaan Puolan armeijan upseereita ja vangitsemiaan korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreita, tutkijoita sekä poliiseja ja valtion virkamiehiä Katynissa.]

[Puolalaiset joutuivat sodan jälkeen elämään näiden hirviöiden alaisuudessa kymmenien vuosien ajan aina siihen asti, kun 1980-luvulla Neuvostoliiton ote satelliittimaistaan kirposi Neuvostoliiton taloudellisen ja poliittisen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen viimeinen pääsihteeri, nuorekas Mihail Gorbatshov oli tajunnut, että Neuvostoliiton järjestelmässä on vakavia valuvikoja, ja hän epätoivoisesti yritti pelastaa maansa. Mutta turha oli työnsä. Neuvostoliitto ei ollut enää siinä vaiheessa pelastettavissa.]