Samaan aikaan kun länsiuralilaiset vaelsivat Keski-Venäjältä yhä lännemmäs, alueella vaikuttivat monituhatvuotisen kampakeraamisen kulttuurin viimeiset jäänteet. Länsiuralin kahteen haaraan — itämerensuomalaisiin ja mordvalaisiin kieliin — on jäänyt lainasanoja, jotka voivat juontua kampakeraamikkojen kadonneesta kielestä. Sellaisia ovat esimerkiksi lehmä, tammi, vehnä ja kymmenen.
Lainasanojen lisäksi muinaiskielet elävät suurten vesistöjen nimissä. Inarin, Saimaan ja Päijänteen nimien alkuperää ei tunneta.
— Suomi on valtava alue, ja jääkaudesta oli länsiuralilaisten saapuessa kulunut jo kymmenentuhatta vuotta. Täällä puhuttiin varmasti monia kieliä, Santeri Junttila sanoo.
[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston julkaiseman Yliopisto-lehden sivuilla 21.10.2022 julkaistussa Topias Haikalan kirjoittamassa artikkelissa Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä.]
[Ja tuhosivatko saamelaisten kielelliset esi-isät maamme alkuperäisemmät asukkaat, on kysymys myös. No, jos ihan vakavasti otetaan, niin en kauheasti usko joukkotuhonnan tapahtumiseen itse. Väentiheys täällä oli varsin pieni niihin aikoihin, ja tilaa riitti. Muinaisuudessa kielenvaihdot olivat olleet ihan tavallista kauraa.]
Juu, ja Ruotsin valtion tv näyttää tv ohjelmaa kuinka tummaihoiset afrikkaisen näköiset vaeltavat ensimmäisinä Ruotsiin!
VastaaPoistaTaas ihan ufo juttuja, vielä muka uskottavilta tahoilta.
Baskin kielen on arveltu olevan viimeinen jäänne kielistä, joita Euroopassa puhuttiin ennen indoeurooppalaisten tuloa sen kuuluisan Volgan Mutkan eteläpuolelta.
VastaaPoistaKysymys kuuluu:
ovatko nämä kampakeraamikkojen kielten jäänteet baskin edeltäjiä vanhempia, eli niitä jotka baskin edeltäjät syrjäyttivät etelämmässä?
Hyvä kysymys baskin kielestä.
VastaaPoistaNykyisen Ruotsin alueelle ensimmäisinä saapuneet ihmisasukkaat tuskin näyttivät ihan neekereiltä, mutta ilmeisesti kuitenkin nykyisenvaalea ihonväri on saanut näillä main jalansijaa vasta suhteellisen myöhäisessä vaiheessa. Jos ihmisheimon jäsenet saavat ravinnostaan tarpeeksi D-vitamiinia, niin evoluutio ei erityisesti rupea muuttamaan ihonväriä vaaleammaksi. Vasta kun ravinto alkoi asukkailla olla D-vitamiiniköyhempää, tarttui luonnonvalinta peliin, ja ennen pitkää vaaleampaa ihoa aiheuttavat geenimuodot alkoivat yleistyä populaatiossa.
Ei siltikään ole sanottua se, että Pohjolan ensimmäisten asukkaitten ihonväri olisi ollut aivan yhtä tumma kuin nyky-Afrikan neekereillä. Asiaa on käsitellyt neljä vuotta sitten kielitieteilijä Jaakko Häkkinen katsauksessaan Kuinka tummaihoisia olivat mesoliittisen Euroopan metsästäjät?:
https://alkuperasivusto.fi/Tummaihoiset_metsastajat.pdf