sunnuntai 9. maaliskuuta 2025

S Kulttuurinen omiminen -käsitteen mukaan eri kulttuurit elävät omissa laatikoissaan

Naistutkimuksen professori Johanna Kantola ei osannut määritellä omimista, ei myöskään hänen ehdottamansa saamelaiskuvastosta väitellyt Kaisa Ahvenjärvi, joka kirjoitti omimisesta Politiikasta-lehteen.

Ahvenjärven ehdottama sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen kertoo, että kulttuurinen omiminen ei ole tieteellinen käsite vaan ”eri kulttuuriryhmien kamppailussa käytetty termi”, ”ristiriitainen ja monin tavoin huono.” Se esittää eri kulttuurien elävän omissa laatikoissaan, vaikka oikeasti ne ovat muuttuvia ja toisiltaan jatkuvasti lainaavia, hän toteaa.

[Näin oli lausuttu liberaalilla Vapaasana.net- sivustolla 28.5.2024 julkaistussa Tuomas Salon kirjoittamassa artikkelissa Tutkijat: kulttuurinen omiminen on huono käsite. Naistutkijakaan ei osaa määritellä sitä.]

[Niinhän on sanottukin julkisuudessa, että koko suomalainen kulttuuri on lainattu jostakin. Voi kysyä, että mihin ihmiskunta olisi tähän mennessä joutunutkaan, mikäli kulttuurivaikutteiden leviäminen olisi kielletty.]

3 kommenttia:

  1. "Kulttuurin omiminen"
    Kaikkea sitä keksitään, että voidaan syyllistää jotkut.

    VastaaPoista
  2. Akateemiset turhakkeet jaksavat huutaa kuinka ei saa omia kehitysmaakulttuurin piirteitä, mutta koskaan ei vaadita kehitysmaalaisia luopumaan omimistaan länsimaisen kulttuurin piirteistä kuten sähköstä, autoista, puhelimista, tietokoneista...

    Kaikki länsimaisen kulttuurin luomukset pois vaan ja afroneekerit tanssimaan lannevaatteissa pyöreiden savimajojen ympärille bongorumpujen paukutuksen tahdissa.
    Alas kulttuurinen omiminen!

    VastaaPoista
  3. Jared Diamond aikoinaan oli puhunut maanmainiossa teoksessaan Tykit, taudit ja teräs siitäkin, että Euraasiassa kulttuurivaikutteet kulkivat melko lailla itä-länsi-suunnassa ja kääntäen, kun taas Amerikan mantereilla niiden olisi pitänyt kulkea pohjois-etelä-suunnassa ja kääntäen. Pohjois-etelä-suunta oli vain erinomaisen vaikea niitty kulttuurivaikutteille kulkea pitkiä matkoja, koska kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeet ehtivät matkan varrella muuttua moneen kertaan. Tästä syystä nykyisen Chilen alueen intiaanit tunsivat juhdat mutteivat pyörää, ja nykyisen Meksikon alueen intiaanit tunsivat pyörän mutta eivät vetoeläintä.

    VastaaPoista