Professorien kannat raportoi Suomen Kuvalehti suositussa artikkelissaan. Se jatkoi, että kukaan ei osaa selittää, miksi kasvatustieteiden laitoksen etnosoittimista saamelaisrumpu on piilotettu lukkojen taakse eikä sitä saa käyttää. Kaikki saamelaiset tai feministit kieltäytyvät vastaamasta tai haluavat puhua yleisemmällä tasolla, eivät omimisesta, jota eivät osaa edes määritellä.
Saamelaistaiteilija Elli-Maarit Helander mainostaa kurssejaan: ”Tervetuloa tekemään itsellesi omin käsin perinteinen saamelaisrumpu. Valmiin rummun saat viedä mukanasi kotiin.”[...]
[Näin oli lausuttu liberaalilla Vapaasana.net- sivustolla 28.5.2024 julkaistussa Tuomas Salon kirjoittamassa artikkelissa Tutkijat: kulttuurinen omiminen on huono käsite. Naistutkijakaan ei osaa määritellä sitä.]
[Vanhin tunnettu kuva rastatukkaisesta ihmisestä on käsittääkseni valmistettu minolaisen kulttuurin aikaisella (kuoli noin vuonna 1450 eKr.) Kreetalla. Jos "kulttuurinen omiminen" olisi paha asia, niin neekerit eivät saisi käyttää päässään rastoja. Ja jos afroyhdysvaltalaisen ihmisen genomin sisällöstä enemmistö olisi neekeriä, niin hänkään ei saisi.]
[Ja vaikka "kulttuurinen omiminen" on joidenkin ihmisten mielestä paha asia, niin se on kuitenkin vain heidän mielipiteensä. Etiikkaa ja moraalia koskevat katsomukset ovat kaikki peräisin ihmisen mielikuvituksesta. Hän on siis keksinyt ne omasta päästään. Jo skotlantilainen filosofi David Hume (1711-1776) oli tuonut esiin vuonna 1739 julkaistussa teoksessaan A Treatise of Human Nature, että tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Tätä periaatetta kutsutaan Humen giljotiiniksi.]
["Totuus" on uskonnollinen käsite. Tiede taas tuottaa vain tietoa, mikä ei toki ole yhtä syvähenkiseltä kuulostava asia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti