S Tänään on Viron (103.) itsenäisyyspäivä

Moni liikuttuu aiheesta puhuessaan, varsinkin 1980-luvun lopun laulavaa vallankumousta ja vuoden 1991 jälleenitsenäistymistä muistellessaan.

Piret Kooli oli vasta 18-vuotias vuonna 1989, kun Neuvostoliiton punalipun tilalle Pitkän Hermannin tornin salkoon vedettiin ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen Viron lippu.

Vielä tuolloin hän ei täysin ymmärtänyt, kuinka suuresta asiasta oli kyse.

– Meille neuvostoajan lapsille ei opetettu koulussa itsenäiseen Viroon liittyviä asioita. Minusta oli kasvanut aikuinen, joka ei tiennyt, mistä on kotoisin, Kooli kertoo.

– Vasta vuosien mittaan olen alkanut ymmärtää, mitä itsenäisyys todella tarkoittaa ja millaista on elää vapaassa maassa. Omat 30- ja 20-vuotiaat lapseni ovat syntyneet ja varttuneet vapaudessa. Heidän kokemusmaailmansa on aivan erilainen kuin minun.

Virolaisia milleniaaleja kutsutaan vapauden lapsien sukupolveksi. He eivät muista aikaa rautaesiripun takana.

Iso osa virolaisista kuitenkin muistaa. Siksi itsenäisyyspäivä on maassa erityisen suuri juhla. Itsenäisyys ei ole koskaan ollut Virolle itsestäänselvyys.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 24.2.2020 julkaistussa Silja Massan kirjoittamassa uutisartikkelissa Virolaisetkin tuijottavat itsenäisyyspäivänä televisiosta presidentinjuhlia – perinne kopioitiin Suomesta.]

[Hyvää Viron itsenäisyyspäivää!]