Shepherd kävi kriittisellä hetkellä helmikuussa 1946 kertomassa ulkoministeri Carl Enckelille ”henkilökohtaisen mielipiteensä” liian lievistä tuomiosta. Enckell yritti selittää, että Suomessa jatkosota nähtiin seurauksena Neuvostoliiton aloittamasta talvisodasta.
Brittidiplomaatti totesi, että nyt ei kyse ole sodista vaan tuomioista. Lieventämällä niitä suomalaiset olivat tekemässä isoa virhettä. Shepherdin mielestä aiotut tuomiot olivat niin keveitä, että kyseessä oli mielenosoitus.
Haukut tehosivat. Samana iltana Suomen hallitus ilmoitti oikeudelle Shepherdin kannan ja että se piti tulkita brittihallituksen näkemykseksi. Myös Suomen Lontoon-lähettiläs viestitti, että britit kannatti ottaa tosissaan.
Jalovaaran mukaan Britannian kannalla oli ”ilmeisen suuri vaikutus” siihen, että tuomioista tuli ankarat.
Oikeudenkäynnin aikana Suomessa kävi Britannian sodanaikaisen pääministerin Winston Churchillin toimittajapoika Randolph. Hänelle järjestyi tapaaminen pääministeri J.K. Paasikiven kanssa. Tämä kertoi oikeudenkäynnistä.
– Sotarikollisia ovat sodan hävinneet, Randolp Churchill tokaisi.
Paasikivi alkoi varmuuden vuoksi kehua Zhdanovia reiluksi mieheksi.
[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehden sivuilla 29.5.2025 julkaistussa Seppo Varjuksen kirjoittamassa uutisartikkelissa Karu kuva Suomesta – britit pitivät J.K. Paasikiveä ”seniilinä”.]
[Ihmisperseitä. Ihmisperseitä kaikkialla.]
Ankarat tuomiot?
VastaaPoistaLieviähän ne olivat;
ei yhtään kuolemantuomiota eikä elinkautisia, korkein tuomio oli Rytin kymmenen vuotta.
Mannerheim oli jo etukäteen jätetty prosessin ulkopuolelle.
Ei mikään muu Saksan liittolainen päässyt näin vähällä.
Kyllähän tämä on tietyllä tavalla totta. Mutta Suomea ei ollut miehitettykään, joten ihan miten kovia tuomioita tahansa ei voitu antaa. Neuvostoliitto päätti olla erityisen jalo Mannerheimiä kohtaan, vaikka tämä jos kuka oli "sotasyyllinen". Stalin ei halunnut aiheuttaa turhaan "neuvosto"vastaisia levottomuuksia.
Poista