Pitäisi keksiä sellaisia argumentteja, jotka herättäisivät vastakaikua myös oman "kuplan ulkopuolella

Löysin kiinnostavan ajatuksen Rutger Bregmanin kirjasta Moraalinen kunnianhimo. 1700-luvun Britanniassa kuuluisa ihmisoikeusaktiivi Thomas Clarkson ajoi orjuuden lakkauttamista, mutta mustien orjien oikeudet eivät kiinnostaneet valtaväestöä lainkaan.

Niinpä Clarkson alkoi etsiä orjakaupan vastustamisen tueksi ihan uudenlaisia argumentteja, sellaisia jotka herättäisivät vastakaikua oman ”kuplan” ulkopuolella. Nykyään taktiikkaa kutsutaan uuden moraalisen kehyksen luomiseksi.

Clarkson selvitti, että joka viides orjalaivojen valkoisista merimiehistä kuoli merimatkojen aikana. Valkoisten brittimerimiesten kuolleisuus järkytti poliitikkoja ja kansaa – ja sai heidät kääntymään orjakauppaa vastaan.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 14.3.2025 julkaistussa Shadia Raskin kirjoittamassa kolumnissa Saisiko rasismin vastustaminen lisää tukea, jos se perusteltaisiin valkoisen miehen edulla?.]

[Tässä on periaatteessa tuotu esiin mielenkiintoinen näkökohta. Toinen on se, että brittilässä herännyt neekeriorjuuden vastainen yleinen mielipide johtui myöskin siitä, että lopulta maassa ei ollut enää voimakasta taloudellista riippuvuutta orjakaupasta ja neekeriorjuudesta saatavaan tulonmuodostukseen. Niin se talous kehittyy.]

[Ensin oli keksitty vuonna 1733 julkistettu sukkula, joka huomattavasti nopeutti kutomista. Vuonna 1770 taas julkistettu Kehruu-Jenny, joka nopeutti lankojen kehräämistä huomattavan paljon. Pian tämän jälkeen kehitettiin parannettu versio Jennystä. Vuodesta 1785 alkaen taas voitiin käyttää hyödyksi keksintöä, jonka ansiosta kangaspuissa voitiin hyödyntää ulkopuolista voimanlähdettä. Seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana keksintöä eli kutomakonetta paranneltiin, ja automaaginen kankaanvalmistus tuli yhä yleisemmäksi. Näiden vipstaakien keksijät olivat kaikki englantilaisia.]

[Mutta siirrytään seuraavaksi rapakon länsipuolelle. Yhdysvaltain Etelävaltioiden alueella oli ilmastolliset hyvät olot kasvattaa puuvillapensaita, mutta se lajike, jota pystyttiin kasvattamaan, sisälsi niin valtavan määrän siemeniä, että puhdistaminen ei ollut taloudellisesti järkevää edes orjien avulla. Eräs periaatteessa yhdysvaltalainen kaveri kuitenkin patentoi vuonna 1794 Cotton gin -nimellä tunnetun puuvillansiementenerotuskoneen eli puuvillaloukun. Laite oli varsin yksinkertainen, mutta siitä se sitten lähti. Yhdysvaltain Etelässä puuvillanviljely laajeni nyt tavattomasti, ja maasta tuli maailman suurin puuvillantuottaja. Näin syntyi Etelän vahva taloudellinen riippuvuus ilmaisesta neekeriorjatyövoimasta. Yhdysvaltain Pohjoisessa taas talous muodostui huomattavan monipuoliseksi, joten sieltä käsin oli helppo huudella eteläläisille valkoisille orjuuden moraalisesta turmiollisuudesta.]

[Yhdysvaltain vuosina 1861-1865 käydyn sisällissodan aikana ainoa tuote, mitä Etelävaltiot kykeni tuottamaan sekä absoluuttisina määrinä että asukasta kohti laskettuna enemmän kuin Pohjoisvaltiot, oli puuvilla.]

[Mitä taas tulee oman "kuplan" ulkopuolisten ihmisten vakuuttamiseen kannattamistaan asioista, niin maamme uuskonservatiivit ovat ainakin onnistuneet vakuuttamaan suurimman osan suomalaisista äänestäjistä siitä, että maahanmuuttokriittisyys on paha asia ja varsinkin että Perussuomalaiset on puolue, jonka äänestämistä pitää hävetä. Yksi vanha kaverini oli juuri kertonut, että hän oli tyttärensä mielipiteiden vuoksi äänestänyt viimeksi jotain muuta puoluetta kuin Perussuomalaisia. Tilanne johtuu toki ja ennen kaikkea siitä, että uskonservatiivien käsissä on nykyään Suomessa melko pitkälle tiedotusvalta, eli myöskin propagandavalta.]

[Onkin hassua, että juuri Perussuomalaiset vaikuttaa olevan Suomen eduskunnassa edustettuna olevista puolueista se liberaalein.]

[Mutta totta toinen puoli. Nyky-Yhdysvalloissa maan toisella valtapuolueella Demokraattisella puolueella, jota Suomen Yleisradio ja Helsingin sanomat -lehti kannattavat, ei vaikuta olevan nykyään minkäänlaista kykyä vakuuttaa oman kuplansa ulkopuolisia äänestäjiä maassaan.]

[Lisäksi Yhdysvallat on typerä maa. Ottaisivat mallia Kanadasta.]

[Yhdysvalloissa on kaksi suurilevikkistä poliittista puoluetta. Ne molemmat ovat kapitalistien kätyreitä. Sanon tämän mahdollisimman ystävällisesti porvarillisena ja sosiaalisena ajattelijana.]

[PS. Kyseinen siteeraamassani tekstissä mainittu britti Thomas Clarkson (1760-1846) ilmeisesti myöskin esitteli julkisuudelle orjuuteen pakotetut musta-afrikkalaiset erinomaista taidekäsityötä kykenemään tekevien kulttuurien edustajina. Linkittämässäni englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan myös, että Liverpoolin ollessa aikoinaan eräänlainen orjakauppasyndikaattien keskus, nämä tahot olivat kerran palkanneet joukon merimiehiä likvidoimaan Clarksonin, joka onneksi selvisi hengissä yrityksestä. Mies oli joka tapauksessa melkoisen peräänantamaton kaveri asiassaan artikkelin mukaan. Ja hän perusteli abolitionismia varsin monin tavoin.]