maanantai 27. lokakuuta 2025

Pelastuiko vai joutuiko kadotukseen ensimmäinen homo habilis, ja olivatko hänen vanhempansa kyseisessä eli hengellisessä mielessä ulkopuolisia?

Koivulahden mukaan isojen ontologisten erojen tekeminen ihmisten ja muiden eläinten välille tulee tällaisen ajattelun jälkeen paljon vaikeammaksi. Hän kuvailee, että ajatuskokeesta paljastuu lajienvälisten jyrkkien ontologisten erottelujen ongelmakohdat: Jos matkaisimme ajassa taaksepäin siihen kohtaan, jossa ihminen eroaa eläimestä, olisi meillä kaksi yksilöä, äiti ja lapsi, joista toinen olisi osa kristinuskon pelastushistoriaa ja toinen ei.

[Näin oli lausuttu Teologia.fi-sivustolla 22.10.2025 julkaistussa Adele Alstelan kirjoittamassa artikkelissa Posthumanismia, teologiaa ja hidasta väkivaltaa –väitöshaastattelussa Toni Koivulahti.]

[Jos kannattaa tieteellistä menetelmää, niin kannattaa silloin myös biologiatieteen evoluutioteoriaa, ja tällöin pelastushistoria menee tosiaan hieman oudoksi, jos rupeaa miettimään "ikuisuusasioita". Itse aikoinaan myös keksin saman asian, vaikka en tullut tuolloin kirjoittaneeksi asiasta mitään blogeihini koskaan. Tai en ainakaan muista kirjoittaneeni.]

[Siteeraan tuohon linkittämästäni Wikipedia-artikkelista kohdan Hypoteesista teoriaksi:]

Kun hypoteesi on selvinnyt kokeista, se voidaan ottaa osaksi tieteellistä teoriaa. Teoriat ovat loogisesti esitettyjä, sisäisesti johdonmukaisia malleja tai kehikkoja jonkin ilmiön käyttäytymisen kuvaamiseksi. Teoria kuvaa tyypillisesti laajemman ilmiöjoukon käyttäytymistä kuin hypoteesi. Teoria siis yleensä sitoo useita hypoteeseja yhteen. Teorioiden muotoilussa voidaan hyödyntää muun muassa sellaisia periaatteita kuin säästäväisyyden periaate. Teorioita testataan toistuvasti selvittämällä, kuinka koottu aineisto (tosiasiat) sopivat teoriaan. Kun teoria selviää suhteellisen suuresta määrästä empiirisiä havaintoja, siitä tulee tieteellinen yleistys, jota voidaan pitää verifioituna.

[Itse olen muuten melkein kokonaan viimeisten kymmenen vuoden aikana lopettanut Seurakuntalainen-nimisen lehden lukemisen. Ennen wanhaan tapasin lueskella sitä aika ajoin, ja aina välillä taisin jopa siteerata sitä täällä.]

[Mutta ei pidä uskoa tässä sanomani merkitsevän, että olisin jotenkin uskonnonvastainen persoona. Asetan tosin uskontojen, ideologioiden, pseudotieteiden ja etiikan väittämät samalle viivalle eli höpöksi. Mutta vaikka ne ovat mielestäni kaikki yhtä höpöä, niin niillä voi mielestäni kuitenkin olla suuri ja periaatteessa myönteinenkin merkitys yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnille.] 

2 kommenttia:

  1. Ottaen huomioon, että kristinusko Taivaineen ja Helvetteineen on vain yksi ihmisen kuolemanpelossaan luomista kuvitelmista siitä mitä kuoleman jälkeen tapahtuisi, voi jokainen kuvitella sen omalla tavallaan.

    Niinpä itse sallin mielikuvituksessani rakkaiden lemmikkieläinten kohtaavan omistajansa jälleen Taivaassa sellaisina kuin he niihin suhtautuivat niiden eläessä eli ihmisenkaltaisia ajatus- ja puhekykyineen.

    Sellaisina päästän sisään myös Homot habilikset;
    heidän ei tarvitse enää habilistella, koska kuolema on suonut heille habilitaation päästä Taivaaseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Yhden lempikirjailijoistani, joka kirjoittaa historiallisia romaaneja, yhdessä kirjassa oli roomalaiseen sirkukseen joutunut leijona, joka kuoltuaan pääsi leijonien taivaaseen. Se oli tavattoman liikuttavaa.

      Poista