Miksi suomi levisi ja saame vetäytyi? Syy saattoi liittyä elinkeinoihin. Suomalaiset asettuivat yhä uusille viljelysmaille, saamelaiset metsästivät. Etenkin turkiskaupalla tuli roomalaisajalla hyvin toimeen.
Osa saamen puhujista vaihtoi kielensä suomeen. Toiset taas muuttivat uusille erämaille, lopulta Pohjois-Skandinaviaan. Yksi kerrallaan paleoeurooppalaisten kielten puhujat vaihtoivat kielensä saameksi, heidän jälkeläisensä taas suomeksi.
Lopulta oli enää viimeinen vanhus, joka puhui ontuvasti vanhaa kieltä, jota oli oppinut isovanhemmiltaan. Sitten oli hiljaisuus.
[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston julkaiseman Yliopisto-lehden sivuilla 21.10.2022 julkaistussa Topias Haikalan kirjoittamassa artikkelissa Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä.]
[Meidän eläinlajimme luonne kulttuuriolentona pakottaa meidät opiskelemaan vieraita kieliä. Olisipa kiva, jos olisimme jääneet sahelinapinaihmisen tasolle kulttuuriolentoina.]
[...Muinaisina aikoina kieli ei muodostanut niin vahvaa osaa omasta identiteetistä kuin se tekee nykyään.]
Olisihan tuo metkaa jos Suomeenkin olisi jotenkin muodostunut vastaavanlainen vähemmistö kuin baskit, joiden kieltä arvellaan viimeiseksi jäänteeksi paleoeurooppalaisista kielistä.
VastaaPoistaNiin. Tosin ennen saamen kielen saapumista näille rannoille olivat täällä ehtineet kielikunnat vaihtua varmaankin jo moneen kertaan edellisten alle 10.000 vuoden aikana. Mutta olisihan se tosiaan ollut jännää. Kuitenkin esim. Pirkanmaan kokoiselle alueelle jäänyt wanhaa kieltä puhuva vähemmistö tuskin olisi kyennyt säilymään kovin pitkään senkielisenä, koska väentiheys olisi ollut sielläkin pieni. Elleivät olisi ryhtyneet maanviljelijöiksi ennen muita väestön osia, ja siinäkin tapauksessa olisi ollut vaikeaa, koska väkimäärä olisi silti ollut pieni vaikkakaan ei idioottimaisen pieni.
Poista