S Germaaninen kieli hiljeni näiltä rannoilta sen jälkeen, kun kantasuomen puhujat saapuivat

Kantasuomalaisten ja balttilaisten kaksikielinen väestö omaksui germaaninaapureiltaan sellaisia sanoja kuin kuningas, kantagermaaniksi kuningaz, ja kaunis, kantagermaaniksi skauniz. Tauti taas tulee kantagermaanin sanasta ðauði, josta juontuvat kuolemaa merkitsevät död, death ja tot.

Joskus ajanlaskun alun tienoilla kasvava kantasuomalainen väestö alkoi levittäytyä Suomenlahden pohjoispuolelle. Samalla kaksikielisestä ihmisryhmästä alkoi Junttilan mukaan tulla yksikielinen.

Grünthal on eri mieltä.

— Tässä vaiheessa ei ollut enää selvästi erillistä balttia puhuvaa väestöä. Sen sijaan germaaniset kielet olivat hallitseva tekijä.

Kun kantasuomen puhujat saapuivat Suomeen, he törmäsivät tuttuun puheenparteen. Germaanisen kielen puhujat olivat asuttaneet Lounais-Suomen rannikoita jo satoja vuosia. Suomen ja Viron germaanit olivat ilmeisesti jatkuvasti yhteydessä sydänmailleen Etelä-Skandinaviaan, eivätkä kielet kehittyneet erilleen.

— Lounais-Suomi oli rautakaudella samaa kulttuurialuetta kuin Viron rannikkoseudut. Sisämaat erosivat rannikkoseuduista paljon enemmän kuin Suomenlahden rannat toisistaan, Junttila sanoo.

Jotkut yhä käytössä olevat paikannimet, kuten Eura, Aura ja Karjaa, ovat kantagermaanista perua. Kieli hiljeni näiltä rannoilta sen jälkeen, kun kantasuomen puhujat saapuivat.

— Germaaninen väestö luultavasti vaihtoi kielensä kantasuomeen, Junttila arvioi. 

[Näin oli lausuttu Helsingin yliopiston julkaiseman Yliopisto-lehden sivuilla 21.10.2022 julkaistussa Topias Haikalan kirjoittamassa artikkelissa Ennen suomea ja saamea Suomen alueella puhuttiin lukuisia kadonneita kieliä — kielitieteilijät ovat löytäneet niistä jäänteitä.]

[Ilmeisesti esisuomenkielisen väestön kulttuurissa oli jotain sellaista vetovoimaista, joka sai germaanit vaihtamaan kielensä esisuomeen.]

[Meidän eläinlajimme luonne kulttuuriolentona pakottaa meidät opiskelemaan vieraita kieliä.]