Ja miltä tällainen puhe mahtaa kuulostaa nuoren pojan korvissa, joka on vasta kasvamassa aikuiseksi? Kerromme tuolle pienelle pojalle, että hän vie tilan, hänen pitää väistää. Toitotamme hänelle, että hän häiritsee, ahdistelee ja vihapuhuu, häntä kuuluu pelätä. Hän on osa ongelmaa, osa väkivaltakulttuuria.
Samalla me opetamme nuorille tytöille, että kaikki miehet ovat pahoja, heihin pitää suhtautua epäilevästi. Me opetamme heitä pelkäämään aikana, jolloin nuorten mielenterveysongelmat ovat muutenkin lisääntyneet.
Meillä ei ole väkivaltakulttuuria eikä raiskauskulttuuria. Suurin osa miehistä ei raiskaa eikä hakkaa. Suurin osa miehistä ei hyväksy naisten henkistä tai fyysistä alistamista.
[Näin oli lausuttu Sanna Ukkolan kirjoittamassa 1.4.2021 Iltalahdessä julkaistussa kolumnissa Pikkupojan tuskaiset sanat: ”Äiti, minä en ole raiskaaja. Miksi minun pitää pyytää anteeksi?”.]
[Mielestäni joko kaikista ryhmistä tulee olla lupa luoda epäinhimillistäviä stereotypioita tai sitten ei yhdestäkään.]
[I PS. Mustassa Afrikassa on alueita, joissa raiskaaminen on miehekkyyden osoitus. Ja islamilaiseen kulttuuriin on alusta alkaen kuulunut miesten raiskauskulttuuri. Eli kulttuurin piirissä muslimimiesmies on saanut raiskata seksiorjiaan, ja "väärin" pukeutuneisiin ja "vääräuskoisiin" naisiin ja tyttöihin on saanut kohdentaa seksuaalissävyisiä pakotteita. Islamilaisen kulttuurin piirissä naispuoleinen muslimi ei kuitenkaan ole saanut seksuaalisesti hyväksikäyttää miespuolisia orjiaan. On terkeää kuitenkin muistaa, että ei kyseisillä alueilla asuvista miespuolisista neekereistä jokainen ole omaksunut raiskauskulttuuria omakseen ja että ei jokainen islamilaiseen yhteisöön kuulunut mies kautta aikojen ole pohjimmiltaan ollut raiskaaja.]
[II PS.
Vaikka kirjoitus on julkaistu aprillipäivänä, niin naisen
kirjoitushistorian perusteella voisin väittää, ettei tämä ole
aprillipila.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti