Historiallisen Jeesuksen tutkimus aloitettiin tutkimalla, mikä evankeliumeista on vanhin ja sisältää vähiten teologiaa. Vastaus on Markus, mutta se ei johda kovin pitkälle.
Nykyään tutkijat yrittävät ymmärtää, miten kahdentuhannen vuoden takaiset juutalaiset ja roomalaiset ajattelivat. Mikä sai heidät kirjoittamaan juuri niin kuin he kirjoittivat?
Ydin voi joskus löytyä sieltä, mikä sopii kertomukseen mahdollisimman huonosti. Evankeliumien kirjoittajathan ovat halunneet esittää Jeesuksen mahdollisimman hyvässä valossa. Kiusallisia kohtia on yritetty lakaista maton alle ja keksitty tilalle parempia.
Jeesuksen esimerkiksi kerrotaan olevan juutalaisten kuninkaan Daavidin sukua. Tämä on juuri sellainen tieto, jonka alkukristitty olisi voinut keksiä lisätäkseen tarinansa tehoa. Edes Daavidin olemassaoloa ei nykyään pidetä varmana, joten koko väite ei ole kovin uskottava.
Sen sijaan Nasaretin mainitseminen Jeesuksen kotikyläksi kuulostaa mahdolliselta. Kyseessä oli niin mitätön kyläpahanen, ettei se lainkaan parantanut henkilön mainetta varhaiskristittyjen korvissa. Kenellekään ei olisi pälkähtänyt päähän parannella tarinaa mainitsemalla Nasaretin, joten se saattaisi pitää paikkansakin.
Joka tapauksessa Jeesus eli jossain Galilean alueella. ”Mikään ei viittaa muuhun”, Holmén sanoo. ”Jeesus tunnettiin galilealaisena. Lähteiden mukaan hän ei mennyt ’pakanoiden puolelle’, eikä ole mitään syytä epäillä sitä.”
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 24.12.2020 julkaistussa Ville Similän kirjoittamassa artikkelissa Jeesus ei ehkä syntynyt joulukuussa, mutta kolme muuta suurta asiaa hänen elämästään voidaan tietää lähes varmasti.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti