Pahiten pelikaani on lentänyt turbiiniin, kun vasemmistolaisesti
motivoituneet juristit ovat yrittäneet heikentää kansalaisten
perustuslaillista mielipiteiden- ja ilmaisunvapautta rikoslakiin
kirjattujen poliittisten pykälien kautta. Ihmisoikeuksista vakavimmin
onkin ollut vaarassa perustuslaissa turvattu sananvapaus, jota
niin Demla-juristit kuin Euroopan hulluna vuonna 1969 perustettu
Julkisen sanan neuvostokin ovat yrittäneet nakertaa palasiksi täysin
puolueellisilla kannanotoillaan.
Erityisen aktiivinen tämän tendenssin toteuttamisessa on ollut edellä
mainittujen professorien lisäksi Kimmo Nuotio, joka Vihreän langan
mukaan on vaatinut ankarampia tuomioita ”rasistisista motiiveista” ja joka dekaanina toimiessaan antoi
huomautuksen myös kollegalleen Vesa Majamaalle tämän esitettyä
”naisvastaisina” ja ”ulkomaalaisvastaisina” pitämiään kannanottoja,
jotka tosiasiassa olivat vain yliopiston henkilöstöpolitiikan purevaa
arvostelua.
Uskonrauhan rikkomista, kansanryhmää vastaan kiihottamista ja tasa-arvoa
koskevat kysymykset eivät lainkaan kuuluisi tuomioistuimissa
käsiteltäviksi, vaan niitä pitäisi käsitellä julkisissa seminaareissa ja
kansanvaltaisissa prosesseissa, joissa ihmiset ilmaisevat kannatuksensa
ehdokkaille ja asioille. Tärkeää on huomata, että yhteiskunnallista
totuutta ei voida saavuttaa sellaisissa puhetilanteissa, joita varjostaa
rangaistusten uhka. Tämä pitäisi jokaisen ymmärtää, vaikka olisi lukenut oikeusfilosofiaa vähemmänkin kuin Jürgen Habermas on kirjoittanut.
Omalla tavallaan sarkastista on, että valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen, joka lähestyy viisaita ihmisiä
rasismisyytteillä ja haluaa laittaa toisinajattelijat linnaan, on nyt
itse päätynyt
keskusrikospoliisin tutkinnan kohteeksi osoitettuaan oman
korruptoituneisuutensa eräissä koulutuksen ostamista koskevissa
asioissa. Jääviysongelma voi olla sinänsä vähäpätöinen eikä sillä ole
välttämättä merkitystä työtehtävien hoidolle, mutta se signaloi
korkeimman syyttäjäviranomaisen yleistä epäluotettavuutta, heikentää
kansalaisluottamusta ja muodostaa siten esteen tehtävässä toimimiselle.
[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 29.3.2017 julkaisemassaan merkinnässä Ihmisoikeusfundamentalismi on perustuslakipopulismia]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti