Ranskassahan muistamme ensimmäisen maailmansodan jälkeen vallinneen sotaväsymyksen ja jopa defaitismin. Verdunin ja Ypres’n kaltaiseen lihamyllyyn ei monikaan tuntenut halua enää mennä.
Sen sijaan Saksassa kasvoi synkkä revansismi, jota ruokki itse asiassa aivan sama asia: miljoonat uhrit, jotka oli rintamalla jouduttu antamaan. Nehän eivät saaneet olla turhia, voitto oli varastettu juutalaisten ja marxilaisten toimesta, mutta se oli otettava takaisin niille, joille se kuului.
Entäpä Venäjä? Kun muutama vuosi sitten kuulin ensi kertaa sakramentaaliset sanat можем повторить -voidaan ottaa uusiksikin, olin aidosti järkyttynyt. Millaista psykologiaa edustaa tällainen lausahdus maassa, joka niin perusteellisesti tuhottiin viime sodassa?
[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 25.11.2024 julkaistussa merkinnässä Kun murhia ostetaan ja myydään.]
[Kannattaisin itse sellaista periaatetta, että jos soditaan, niin on sodittava puhtain asein. Niin ei ole tehnyt natsi-Saksa, Neuvostoliitto kuin nyky-Venäjäkään.]
[Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa todellakin tehtiin "pieni" moka, kun ei heti puututtu Saksan ja Neuvostoliiton yhdessä suorittamaan Puolan valtaamiseen (ja sen välittömään jakamiseen keskenään). Mutta ensimmäisen maailmansodan muistot olivat niin kauheita ja vielä sen verran tuoreessa muistissa, että ymmärrän kyllä täysin, miksi länsivallat olivat hävitä koko toisen maailmansodan. Hitler oli onneksi sen verran disorientoitunut todellisuuteen, että hän vuoden 1941 joulukuussa, pian sen jälkeen kun Japanin laivasto oli suorittanut murskaavan iskun Yhdysvaltain Tyynenmeren laivastoa vastaan Pearl Harborissa, julisti sodan Yhdysvalloille. Ja niin Yhdysvallat tuli mahtavine teollisine ja väestöllisine voimavaroineen mukaan sotaan antaen myös mittavaa materiaalista apua sekä Yhdistyneelle kuningaskunnalle että Neuvostoliitolle sen aikana.]
[Natsi-Saksa (1933-1945) ja keisarillinen Japani hävisivät sodan. Sääli, ettei Neuvostoliitolle (1917/1922-1991) käynyt samoin.]
Mikäpä moskovalaisilla ja pietarilaisilla on uhotessa uudesta kieroksesta, kun eihän Ukrainan sotakan niitä kosketa.
VastaaPoistaBurjaatteja ja muita syrjäseutulaisia sinne on lähetetty lannoittamaan mustanmullan peltoja, sellaisia joita suurkaupunkilaiset eivät välttämättä tunnusta edes ihmislajiin kuuluviksi.
Jos liikekannallepano alkaisi kerätä suurkaupunkien alemman ja ylemmän keskiluokan perheiden isiä ja poikia Ukrainan lihamyllyyn, jopa loppuisi sodan ihannointi saman tien.
Siksi Moskova ja Pietari ovatkin saaneet elää paljolti kuin ei sotaa olisikaan.
Näin kyllä. Yhdysvallat on jonkin verran tai itse asiassa monessa suhteessa erilainen maa, mutta sielläkin sodanvastainen liike sai yli puoli vuosisataa sitten tuulta siipiensä alle vasta sitten, kun sota alkoi koskea enemmän myös nk. paremman väen jälkikasvua.
PoistaSuurin vaikutus USAn kotirintaman pettämiseen Vietnamin sodassa taisi kuitenkin olla sodan kauhujen tuleminen amerikkalaisten koteihin television kautta.
PoistaKeskiluokkahan se siitä toki eniten järkyttyi.
Okei. Joo. Televisiosota.
PoistaSaksa hävisi tosin ensimmäisessä maailmansodassa itse asiassa vähemmän kuin Venäjä, joka menetti paljon alueita, vaikka oli kuulunut voittavien valtioiden liittoumaan. Saksakin silti menetti Lounais-Afrikkansa ja Itä-Afrikkansa, mutta ne olivat kaikki paitsi vastavallattuja niin myöskin merten takaisia alueita, eli kaukana. Toki se ärsytti paljon saksalaisia, että maa menetti Elsass-Lothringenin.
Siteeraan asian lopuksi erästä lukemaani romaania: "Sääli sitä kohujulkisuutta, kun se hamsteri murskasi juoksupyöränsä ja söi sen miehen jalan ennen kuin lensi tiehensä, mutta sellaista Edithtyth oli."