Janten lain sääntöjä ovat muun muassa ”älä luule, että olet viisaampi kuin me”, ”älä luule, että tiedät enemmän kuin me”, ”älä naura meille” ja ”älä luule, että voisit opettaa meille jotakin”. Siis totaalinen läpitunkematon oikeassaolevuus, moraalinen paremmuus ja huumorintajuttomuus. Siinä ei ole mitään vertaista, ei mitään solidaarista, ei mitään toverillista. Ei sävyjä, ei vaihtoehtoja, ei vapautta.
Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, jolla on terveet rajat, pakenee sellaista ennen pitkää.
Usein tavoite on alun perin mitä parhain: puolustaa heikkoja ja sorrettuja.
Ja tässä tullaan kiinnostavaan kohtaan affektiivisesti ja reaktiivisesti toimivaa uuslahkolaisuutta: sen arvopohja on – vaikkei sitä haluttaisi myöntää – kristinuskossa, mutta sen toimintatavat kristillisyyden antiteesi.
[Näin oli lausuttu Kansan uutisten sivuilla 20.4.2025 julkaistussa Emilia Männynvälin kirjoittamassa kolumnissa Kilttien ihmisten tyrannia – empatiasta, uhreista ja syntipukeista. Pitkä kirjoitus ponnistaa islantilaisen Friða Ísbergin vuonna 2023 julkaistusta romaanista Merkintä.]
[Olen useamman kerran blogeissani muistaakseni maininnut uuskonservatiivit.]
Mikä on uskonlahkon ja uskonnon ero?
VastaaPoistaLienee sama kuin heimon ja kansakunnan:
kansakunta on heimo jolla on asevoimat.
Mitenpä kristinusko ja islam muuten oikeastaan eroavat juutalaisuuden lahkosta, varsin vaikutusvaltaisista tosin?
Aivan näin kyllä. Lahkoiksi kutsutut ryhmittymät saattavat kyllä aluksi olla melko sisäänpäinlämpiäviä, mutta toisaalta valtauskonnot joka tapauksessa leimaavat, vaikkeivät nuo sellaisia olisikaan.
PoistaJa suuremmat, hienommat ja virallisemmat uskontokunnat ovat historian aikana joka tapauksessa kunnostautuneet lahkomaisessa uskonnollisessa sortamisessa.