Ensimmäinen suomalaiskirjailija, joka tulee Ukrainan kulttuuriministerin Mykola Totshytskyin mieleen, on melko yllättävä.
– Ukrainankielinen käännös Mannerheimin muistelmien viimeisimmästä osasta ilmestyi hiljattain, Totshytskyi mainitsee.
– Mannerheim on aina ollut Ukrainassa suosittu hahmo, ei ainoastaan sotilaiden, vaan myös poliitikkojen ja kulttuuriväen keskuudessa.
Toki Totshytskyi tuntee myös tuoreempaa suomalaista kirjallisuutta. Hän muistaa tavanneensa Sofi Oksasen Brysselissä.
[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 6.5.2025 julkaistussa Mikko Marttisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Ukrainalaisministeri arvioi: Tästä syystä Suomi onnistui torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen.]
[Heil' Hitler, meil' Mannerheim. Heil' Stalin, meil' Mannerheim. Heil' Putin, meil' Mannerheim.]
[Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) on mielestäni kyllä mainio historian henkilö. Äidinkieleltään ruotsinkielinen mies, joka kohosi Venäjän maavoimissa korkealle. Ja joka auttoi enimmäkseen suomenkielisten ihmisten asuttaman kotimaansa Suomen laillista hallitusta merkittävästi taistossa vallankaappaajia vastaan. Kapinan jälkiselvittelyitä hän ei kyllä hoitanut parhaalla mahdollisella tavalla. Ja vaikka hänen asenteensa lienevät olleet jossain määrin epädemokraattiset alkujaan, niin hän ei missään vaiheessa, edes Lapuan liikkeen 1930-luvun kapinan aikana, ryhtynyt muodostamaan Suomeen diktatuuria vaan pysyi uskollisena maalleen. 1930- ja 1940-luvuilla hänestä sen sijaan tuli eräänlainen Suomen suojeluspyhimys.]
[Sanon vielä sanasen pari lopuksi punaisten kapinasta Suomen laillista hallitusta vastaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena maahamme syntyi elintarvikepula, josta kärsivät eniten ne, joilla ei ollut varaa ostella elintarvikkeita mustan pörssin kauppiailta. Ja Venäjän tsaarin hallinnon vastaanpanemisen takia Suomessa ei voitu toteuttaa jo sovittuja yhteiskunnallisia uudistuksia. Vuoden 1917 alkupuolella tsaari Nikolai II:n oli pakko luopua sekä kruunustaan että vallastaan. Venäjästä tuli näin tasavalta. Venäjällä periaatteessa ylimmän poliittisen vallan sai aluksi käsiinsä Väliaikainen hallitus. Sosialidemokraattien vasemmistosiipi eli bolshevikit sekä myös anarkistit ja anarkosyndikalistit kaivoivat maata hallituksen jalkojen alta. Syntyi nk. kaksoisvalta. Työläisten ja sotilaiden neuvostot olivat toinen osa tätä valtaa.]
[18. heinäkuuta Suomen eduskunta hyväksyi Valtalain, joka oli perustuslaintasoinen laki, jolla aiemmin Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa siirrettiin eduskunnalle, kuitenkin ilman ulkopolitiikan hoitoa ja sotilasasioita, jotka olisivat jääneet edelleen Venäjän vastuulle. Virallinen Venäjä ei Valtalakia hyväksynyt, joten se jäi muodollisesti käymättä voimaan.]
[Suomessa oli tapahtunut osittainen jako "punaisiin" ja "valkoisiin". Edelliset olivat lähinnä teollisuuskaupunkien työväestöä ja sosialidemokraatteja. Valkoisten puolella olivat teollisuusyrittäjät, maansa omistavat maanviljelijät, melko suuri osa sivistyneistöstä ja virkamiehistä. Teollisuustyöläisillä olivat hermot menneet elämän koettelemuksissa, ja heihin kuuluvilla oli taipumus kuunnella maakunnan rajan toiselta puolelta emämaan puolelta kuuluvaa bolshevikkien agitaatiota.]
[Bolshevikit kaappasivat vallan käsiinsä Venäjällä vuoden 1917 loppupuolella. He toivoivat Suomen työläisten ryhtyvän kapinaan ja toteuttavan vallankumouksen täällä.]
[Suomessa oli syntynyt sekä valkoisten että punaisten järjestyskaarteja. Näiden osapuolten välillä käytiin lopulta aikamoista asevarustelua molemminpuolisen epäluulon ajamana.]
[Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta. Vaikka uusi bolshevikkihallinto halusikin Suomenkin muuttuvan "työläisten maaksi", niin se oli halukas tunnustamaan Suomen itsenäisyyden, mikäli Suomi itse pyytäisi tunnustusta heidän hallinnoltaan. Länsivallat ja Ruotsi taas eivät suostuneet tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä ennen kuin Venäjä olisi tehnyt niin.]
[Bolshevikkien mielestä Suomen työläiset varmaankin tulevaisuudessa olisivat valmiita liittämään Suomen heidän maahansa, tai ainakin, mikäli työläiset saisivat maassamme poliittisen vallan käsiinsä.]
[Suomen sosialidemokraattinen puolue oli kuitenkin menettänyt enemmistönsä eduskunnassa syksyn vaaleissa. Tämä kiristi hermoja työläisten keskuudessa.]
[Suomen valtuuskunta kävi sitten pyytämässä Venäjältä maamme itsenäisyyden tunnustamista. Se tapahtui vasta hiukan ennen vuoden vaihtumista vuodeksi 1918. Valtuuskuntamme vaati toki vielä, että maan ylin johtaja Leninkin henkilökohtaisesti pistäisi puumerkkinsä alle, ja sen tämä tekikin sitten. Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea lisäksi vahvisti päätöksen 4. tammikuuta 1918.]
[Tämän jälkeen Suomemme itsenäisyydelle sateli tunnustuksia. Mutta Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat antoivat sen vasta vuoden 1919 keväällä. Mutta tekivät sen kuitenkin.]
[Vaikka oli hyvin kaikkien tiedossa, että välttämättömät yhteiskunnalliset uudistukset, joista oli jo periaatteessa laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, tultaisiin aivan lähiaikoina viemään maaliin, kun kerran oltiin saatu itsenäisyyskin, niin yhteiskuntamme punainen osapuoli lievällä väliaikaisella enemmistöllä päätti ryhtyä kapinaan maamme laillista hallitusta vastaan vuoden 1918 tammikuussa. Ja päätös sitten veti muutkin punaiset kapinaan mukaan, koska toveria ei jätetä. Ja koska punakaartissa oleville maksettiin nyt palkkaa.]
[Kaikkein ansioitunein sotilaamme herra Mannerheim nimitettiin sitten johtamaan maamme hallituksen eli "valkoisen" osapuolen joukkoja, jotta kapina saataisiin kukistettua. Saksassa sotilaallista kokemusta hankkineista jääkäreistä melkein jokainen meni valkoisten puolelle. Tammi- ja helmikuussa punaiset olisivat vielä olleet sotilaallisesti ylivoimaisia, mutta he eivät osanneet käyttää tilaisuutta hyväkseen.]
[Valkoiset onnistuivat riisumaan hallitsemillaan alueilla sijaitsevat venäläiset sotilasyksiköt aseista. Tämä auttoi tietenkin isänmaan puolustusta.]
[Sisällissotamme alussa joka tapauksessa kummankin osapuolen sotilaallisen osaaminen oli heikkoa. Päiväsaikaan saatettiin taistella, mutta yön ajaksi vetäydyttiin omalle puolelle nukkumaan.]
[Koska punaiset eivät osanneet olla riittävän aktiivisia, kun vielä siitä olisi ollut suurta hyötyä, jäi valkoisille aikaa kouluttaa käyttöönsä jonkinlainen kunnollinen armeija.]
[Punaisilla oli tukenaan joitakin venäläisiä upseereita auttamassa sotilaallisissa asioissa. Lisäksi mukana oli myös jonkin verran venäläisiä joukkoja, jotka kuitenkin mieluiten halusivat taistella Kannaksella, koska siten he toimisivat Pietarin suurkaupungin puolustuksen tukena.]
[Valkoisella puolella oli otettu käyttöön yleinen asevelvollisuus. Punaisella puolella tällaista käytäntöä vastaan harattiin pitkään, vaikka lopulta sotilaiden pakko-ottoa harrastettiin siinä missä valkoisellakin puolella.]
[Suomen hallitus oli epäviisaasti kutsunut maahan Saksan itämeren divisioonan, joka pienestä pääluvustaan huolimatta raivasi kouliintuneine sotilaineen tehokkaasti punaisia yksiköitä pois pääluvusta. Suomen hallitus olisi voittanut sisällissodan joka tapauksessa myös ilman saksalaisten apua, mutta hommassa olisi silloin vain mennyt hiukan pitempi aika. Kenraali Mannerheim oli vastustanut saksalaisten sotilaiden kutsumista mukaan.]
[Suomen hallitus oli tehnyt huonon sopimuksen Saksan kanssa. Suomeen oli tuleva kuninkaaksi saksalainen prinssi, ja käytännössä Suomesta oltaisiin tehty Saksan taloudellinen alusmaa. Vaikka meillä sitten olisikin ollut Saksan sotilaallinen kyvykkyys tukenamme jatkossakin. Onneksi Saksa lopulta hävisi ensimmäisessä maailmansodassa, jotta porvarillinen enemmistömme joutui luopumaan kuningas-ajatuksesta.]
[Punaiset hävisivät lopulta sisällissotamme. Jotkut eniten vallankumousta rakastaneista pakenivat Venäjälle. Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen, jonka annettiin jatkaa lopulta toimintaansa Suomessa, jäi taas enemmän sellaisia ihmisiä, jotka kannattivat yhteiskunnallista uudistustyötä vapaiden vaalien ja niiden kautta syntyneen kansanedustuslaitoksen kautta.]
[Jonkin verran terroria harjoitettiin sisällissodan aikana kumpaankin osapuoleen kuuluvien toimesta. Mutta valkoisten terrori keskittyi sisällissodan loppuaikoihin ja sen jälkeiseen aikaan. Joutuessaan vetäytymään toki punaisetkin saattoivat hiukan maksella omia tai yhteisiä kalavelkojaan eri tahoille.]
[Voittaneet valkoiset myöskin hoitivat kapinan jälkiselvittelyt hiukan huonosti. Aluksi tuhansia punaisia suljettiin vankileireille. Vangit saivat liian vähän ravintoa, mikä heikensi heidän immuunipuolustustaan. Ahtaissa oloissa, joihin oli sullottu paljon ihmisiä sairaudet riehuivat. Myöskin tapahtui omavaltaisia teloituksia. Toisaalta tällaisen tehtävän eteen Suomen hallinto ei ollut koskaan ennen joutunut. Kysymys ei ollut pelkästään kostonhimosta ja joidenkin valkoisten yksilöiden rikoksista vangittuja kohtaan vaan myöskin taitamattomuudesta.]
[Osa valkoisen osapuolen sosiopaattisesta käyttäytymisestä toki oli johtunut ruotsinkielisessä väestönosassa eläneistä rotuopillisista ajatuksista.]
[Joka tapauksessa yhteiskunnalliset uudistukset pistettiin toimeen. Mukaan lukien kahdeksan tunnin työpäivä, kunnallinen itsehallinto kunnan asukkaille sekä maareformi, joka loi maahamme pienomistajaluokan.]
[Neuvosto-Venäjä taas muuttui oksymorooniksi nimeltä Neuvostoliitto, vaikka kyseessä ei ollutkaan enää työläisneuvostojen maa. Bolshevikkien vallanpidon alussa hallitseva puolue oli vielä sallinut toisinajattelevien oppositiopuolueiden olemassaolon, mutta yksi toisensa ne kiellettiin, ja totalitaristisesti hallitusta yksipuoluevaltiosta tuli tosiasia.]
[1930-luvun alussa virallinen Suomi kukisti Lapuan liikkeen oikeistoradikaalien vallankaappausyrityksen. Tämänkertaiset kapinoitsijat muistivat riittävän hyvin, miten ikävästi oli käynyt jälkiselvittelyissä punaisille vuonna 1918, ja tämä on luultavasti hillinnyt näiden uusien kapinallisten intoa ryhtyä kaatamaan Suomen laillista hallintoa.]
[Demokratian aika jatkui maassamme.]
[Vuonna 1940 Talvisodan aikana työnantajajärjestöt hyväksyivät viimeinen ammattiliitot neuvotteluosapuoleksi. Tälle tapahtumalle on annettu nimeksi Tammikuun kihlaus. Talvisodassa Suomen kansa oli viimeisen päälle yhtenäinen hyökkääjän edessä. Jopa kommunistit – bolshevikkien uusi nimi – yleensä osallistuivat.]