Välillä brittien ja venäläisten suhteet paranivat niin, että Magill kutsui niitä raportissaan ”erittäin iloisiksi”. Iloa lisättiin alkoholilla, jota komission illanvietoissa nautittiin runsaasti.
Magill kävi parin neuvostoupseerin kanssa tarkastamassa Salpalinjaa Kymenlaaksossa. Tarkastus käynnistyi Kouvolan Alkosta, josta haettiin brandya. Tällainen ei ilmeisesti ollut harvinaista.
Magill muisteli myöhemmin, että parin lasillisen jälkeen etenkin ukrainalaissyntyiset upseerit tekivät äänekkäästi selväksi, että eivät olleet venäläisiä.
Valvontakomission pääpaikassa Hotelli Tornissa järjestetyt juhlat olivat hulppeita. Howie käytti raportissaan nimitystä ”Best Control Comission Style” juhlista, joissa pöydät notkuivat vodkaa ja kaviaaria.
Yksi brittiupseeri tosin valitti sellaista menoa tiukan säännöstelyn kuristamassa Suomessa, kun juhlissa ryypättiin ja ylensyötiin. Ympäri maata suuntautuvilla tarkastusmatkoilla erityisesti venäläisillä upseereilla oli tapana ostaa kaupat puhtaaksi tiukasti säännöstellyistä tuotteista, mikä aiheutti närää.
[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehden sivuilla 29.5.2025 julkaistussa Seppo Varjuksen kirjoittamassa uutisartikkelissa Karu kuva Suomesta – britit pitivät J.K. Paasikiveä ”seniilinä”.]
[Valvontakomission brittiupseereilla on tosiaan voinut olla enemmän "häpyä" kuin neuvostoliittolaisilla upseereilla.]
[Venäjän imperiumia voitaisiin aina kutsua jollakin sellaisella nimellä, josta kävisi selväksi, että Venäjä on alistanut vieraita kansoja alaisuuteensa alusta alkaen.]
[Ihan alussahan Neuvostoliitto oli olevinaan tasa-arvoisten kansojen ja kansakuntien liitto. Vähemmistökansoja periaatteessa ymmärrettiin. Mutta kommunistien rautakoron vahvistettua otettaan valtiovalta Neuvostoliitossa saattoi sitten myöhemmin vapaammin toimia suur-Venäjän etnisten intressien mukaan (vertaa suur-Saksaan). En tiedä, olisiko tärkein Neuvostoliiton perustajista eli herra Lenin aivan hyväksynyt tuollaista menoa, mutta ei järjestelmän toiminta saa olla vain yhden miehen tai henkilön kunnollisuudesta kiinni. Leninhän kuoli vuonna 1922 aivoverisuonten kovettumaan. Mies tosin oli ollut pääpiruna siinä, että lopulta kilpailevat puolueet oli Venäjällä ja Neuvostoliitossa kielletty. Hän oli myös erittäin häikäilemätön poliittinen toimija, jolle oikea ja hyvä päämäärä parhaaseen jesuiittatyyliin oikeutti kaikki teot, joilla siihen pyrittiin.]
[Leninin puolesta voi kyllä esittää sen puolustuksen, että aivoverisuonten kovettuma saattaa tehdä ihmisestä julmemman ja häikäilemättömämmän kuin mitä hän muuten olisi.]
[Uuden Venäjän eli yksipuoluediktatuuri Neuvostoliiton viralliseksi kansainväliseksi kieleksi hallitseva kommunistinen puolue valitsi venäjän kielen. Jos kommunistit olisivat halunneet tasa-arvoa, he olisivat voineet valita siksi jonkin kansallisesti ja etnisesti puolueettoman kielen, kuten esperanton taikka sen edelleenkehitelmän idon. Vaikka esperantosta ei tehty alussa kansainvälistä kieltä Neuvostoliittoon, niin sitä kuitenkin maassa harrastettiin runsaasti alussa. Stalinin otettua puolueen oman rautakorkonsa alle mies antoi kieltää esperanton harrastamisen, ilmeisesti siitä syystä, että harrastus voisi tuoda liikaa kansainvälisiä vaikutteita hänen maahansa.]
[Marxilaisuudelle nimensä antanut oppi-isä Karl Marx (1818-1883) oli omaksunut ajatuksen "proletariaatin diktatuurista" ranskalaiselta väkivaltaisen vallankumouksen kannattajalta Louis-Auguste Blanquilta (1805–1881).]
[Marxista kyseessä oli yhteiskunnallinen välivaihe sen jälkeen, kun työväestö on saanut vallan käsiinsä, mutta hän ei kovin tarkasti selittänyt, mitä kaikkea se sitten tarkoittaisi. Joka tapauksessa oli selvää, että sen aikana yhteiskunnan ja talouden rakenteet oli määrä muuttaa työväestön edun mukaan toimiviksi. Koska Marx uskoi valtion olevan pelkkä luokkasorron väline, niin hän uskoi sen kuoleentuvan, kun lopulta kaikki edellytykset luokkasorrolle päättyisivät ja lakkaisivat, ja tämä koski myös työväestön harjoittamaa luokkasortoa.]
[Marx oli eräässä muussakin suhteessa pää pilvissä ja lapsenuskoinen ja naiivi. Siteeraan seuraavassa proletariaatin diktatuuri -termiä käsittelevää Wikipedia-artikkelia:]
Marx suhtautui luottavaisesti siihen, että proletariaatin diktatuuri ei kääntyisi pienen vähemmistön tai yhden henkilön despotismiksi. Kun anarkisti Mihail Bakunin varoitti asiasta, Marx torjui väitteen. Hän kirjoitti Bakuninin teoksen marginaaliin huomautuksen, että aivan kuten kapitalisti pysyy kapitalistina, vaikka istuu kunnanvaltuustossa, samoin entiset työläiset pysyvät työläisinä noustessaan johtoasemiin. Marx uskoi, että sosialismissa valtaa käyttäisi yhteiskunnassa valtaenemmistönä oleva proletariaatti. Hal Draperin mukaan Marx tarkoitti proletariaatin diktatuurilla vallankäytön luokkaluonnetta eikä sitä, että vallankäyttö olisi muodoltaan diktatuuria.
[Mielestäni Karl Marxin ihmiskäsityksessä olisi ollut petrattavaa.]
[Marxilaisuuden myönteinen vesa on kuitenkin moderni sosialidemokratia Bernsteinin mukaan. Bernstein hylkäsi hölmöydet ja utopismin.]
[V. I. Lenin taas oli erilainen. Hän piti "proletariaatin diktatuuria" vallan haltuunoton olennaisena seurauksena. Lenin oli paras mahdollinen seuraaja alkuperäisille Blanquin ajatuksille. Blanqui oli kirjoittanut tiedostavasta etujoukosta, jonka johdolla vallankumous tehtäisiin. Voittanut etujoukko perustaisi tilapäisen yksinvallan. Vaaleja ei Blanquin mukaan voinut järjestää, koska kansan enemmistö oli liian tietämätöntä ymmärtääkseen etujaan.]
[Lenin joutui vallankaappauksensa jälkeen asiasta kiistaan marxilaisuuden tärkeimmän teoreetikon Karl Kautskyn kanssa, joka tunsi Leniniä paremmin Marxin kirjoitukset. Vaikka en minä sano, että Marxkaan oikeassa olisi ollut.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti