Jiri Keronen kansanedustajien palkkioista

Eduskunnan puhemiehistö ehdotti, että kansanedustajat luopuisivat viikon palkastaan symbolisena eleenä osoittaakseen tukensa nykyisille sopeutuksille ja leikkauksille. Koko universumista tuskin löytyy yhtäkään henkilöä, joka yllättyi, että kukaan kansanedustaja sinisimmästä porvarista punaisimpaan kommunistiin ei ole lähtenyt talkoisiin mukaan. Kaikki kansanedustajat ovat sitä mieltä, että toisten verorahat kuuluvat heille ja heillä puolestaan ei ole mitään perustetta osoittaa solidaarisuutta tavalliselle kansalle.

Eikä mikään ihme, sillä kansanedustajilla ei ole toiminnassaan mitään vastuuta. Normaalissa työpaikassa työntekijä saa potkut, mikäli aiheuttaa työnantajalle miljardien eurojen verran vahinkoa. Eduskunnassa taas saa sen 6000-7000 euroa, vaikka käyttäisi aikansa tutkimalla, minkä kokoisia räkäpaukkuja on tarttunut kiinni nenäkarvoihin. Eduskunta voi myös itse päättää omista palkkioistaan. Koko eduskunnan palkkiojärjestelmä kannustaa elämään norsunluutornissa, mikä myös näkyy suoraan poliittisessa kulttuurissa.

Kansanedustajien palkkiojärjestelmää tuleekin muokata siten, että kansanedustajille syntyy vastuu huonoista päätöksistä ja puolestaan rahallinen insentiivi tehdä hyviä päätöksiä. Tämä onnistuu esimerkiksi sitomalla kansanedustajien palkkio yksityisen sektorin kuukausittaiseen mediaaniansioon. Jos yksityisen sektorin palkat ovat nousussa ja jengi on töissä, eli taloudella pyyhkii hyvin, nousee myös kansanedustajien palkka. Jos taas jengi lojuu työttömyystuella ja yksityisen sektorin palkkoja lasketaan, eli taloudella pyyhkii huonosti, kansanedustajien palkkio laskee. Tällöin kansanedustajilla olisi oikeasti syy toimia hyvin ja välittää kansalaisten ja maan hyvinvoinnista, toisin kuin nykyään, ja he saattaisivat jopa työskennellä sen eteen.

[Jiri Keronen joskus vuoden 2015 lokakuussa]