Tutkiessaan Englannin työväenluokan elinoloja Friedrich Engels tarkasteli erityisesti Manchesterin tehtaita. Pitkät työpäivät, epäterveelliset työolot ja taloudellinen riisto olivat järkyttäviä, ja monet hänen huomioistaan päätyivät Marxin teoksiin ja auttoivat muotoilemaan kapitalismin kritiikkiä. Engels ja Marx näkivät 1800-luvun Manchesterissa pääomien kertymisprosessin, jota kukaan yksittäinen kapitalisti ei kyennyt hallitsemaan. Se oli eräänlainen epäinhimillinen kone, hirviö joka vääjäämättä ahmi työläisiä polttoaineeksi yhä monimutkaisempiin tuotantoprosesseihin. Marx näki, että naiset ja lapset pakotettiin työpaikoille avustamaan kapitalistisen tuotannon laajentumista ja kasvattamaan sen voittoja, yhtäältä maksamalla heille pienempää palkkaa kuin miehille (ja siten polkemalla miesten palkkoja) ja toisaalta nopeuttamalla heidän avullaan teknologista kehitystä joka vähensi kuluja. Marx kirjoitti kauhistuneena siitä, miten naisten ja lasten oli pakko raataa miesten rinnalla, jolloin he joutuivat kohtaamaan törkeää kieltä ja käytöstä, jollaiselta heidät olisi pitänyt säästää. Hän vastusti pääoman ylivaltaa, koska uskoi työväenluokan suoraselkäisyyteen ja inhimillisyyteen ja kunnioitti työväenluokkaisen perhe-elämän perinteitä ja jatkuvuutta.
[Christopher Pankhurst alun perin Counter Currents -verkkolehdessä
25.5.2017 julkaistussa kirjoituksessaan, jossa tämä toteaa, että kukaan
ei halua kuulla manchesterilaisten työläisten ajatuksia kaupungissa 22.5.2017
tapahtuneesta islamilaisesta terrori-iskusta, ja joka julkaistiin myös
Sarastus-verkkolehdessä otsikolla Manchesterin todelliset uhrit]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti